Lähetä
e-kortti
ETUSIVU VANHEMMILLE LAPSILLE KOTI & KEITTIÖ E-KORTIT

PERHEKERHO KESKUSTELUT - TOIVEILIJAT


| Vastaa viestiin | TOIVEILIJAT |

masennusta havaittavissa

nyt nikittä - 24.09.2009 - 12:18

Olen alkanut viime aikoina katkeroitumaan tämän yrityksen kanssa. Muu tuntuvat saavan lapsen ihan tuosta noin vaan. Tuntuu että toiset tulevat raskaaksi pelkäsä katsomisesta. En pysty edes lukemaan tuiki tuntemattomien raskausuutisia pillahtamatta itkuun. Saatan itseskellä ja jopa masentua päivittäin asian takia. Miksi meille ei suoda omaa nyyttiä?
Mietin onko muilla ollut tämmöistä? Missä vaiheessa on hyvä ottaa yhteyttä jonnekkin jos masennuksen oireet lisääntyvät?


VASTAUKSET:


HH(yk6) - 24.09.2009 - 12:23

Minulla on myös ajoittain tuollasia tuntemuksia, vaikka yritystä ei olekkaan vasta kuin 5kk takana.
Tottakai sitä saa olla surullinen asian takia. Itkeskely on ihan luonnollista, kun tulee joka kuukausi pettymyksiä toisensa perään. Oletteko kauan jo yrittäneet?
Rehellisesti sanottuna kyllä harmittaa välillä itseäkin lukea kun kaikki muut tulevat raskaaksi ja itse en. Mutta silti täytyy myös jaksaa iloita toisten onnesta. Kyllä se meitäkin joskus kohtaa.

Tuosta masennuksesta en osaa muuta sanoa kuin että jos tilasi pahenee niin totta kai otat yhteyden terveyskeskukseen. Juttelu ammatti-ihmisen kanssa auttaa aina.

Paljon voimia sinulle, älä vielä menetä toivoasi!


Arkhanta - 24.09.2009 - 12:44

Mun mielestä apua voi hakea masennukseen milloin vain ja hyvökin hakea,mitä pikemmin sen teet sitä pikemmin asiaan voi yrittää saada muutosta ja apua


virna - 24.09.2009 - 12:48

tää on niin omituinen oravanpyöra tää... itellä ollut taipumus masentua / uupua kaikkeen helpostikkin. varsinkin syksy saa nää fiilikset.

juttelin lääkäreiden kanssa masennuslääkkeidien käytöstä toiveilessa (yritystä takana nyt ööö - vuos 10 kk(?) ) ja varsinkin siitä ko masentuu yrittäessä. gyne ei kauhian innossaan, mut ei kieltänytkään - mut toinen lääkäri kerto uusista tutkimuksista joissa todettu et joidenkin masennus lääkkeitten syöminen raskauden alkuvaiheissa ei vaikuttaisi sikiöön. pitkän ajan yrittämisessä helpottava tieto.

kuitenkin oon lukenut myös aiheesta miten oma keho masentuneenä ei suostu raskautumaan. jos äiti on masentunut miten hän voisi pitää huolen lapsestaan jos ei melkein edes itsestään.

tietenkin ensin kannattaa yrittää ilman lääkkeitä - varsinkin jos asuu alueella jossa pääsee puhumaan ja purkamaan pahaa mieltään jollekulle. silti oma mielipiteeni on, että jos mieli ei toimi ei kroppakaan toimi ja joskus siihen tarvitaan myös lääkitystä avuksi korjaamaan tilanne.

itse en jaksa enää joka päivä itkeä kaikesta. voimia.


Hansuuh - 24.09.2009 - 13:05

kyllähän se mieli on maassa aina, kun se täti tulee, vaikka on NIIIIIN kovasti toivonu ja oottanu, että NYT se tapahtuu ja sitten ei kuitenkaan. kummasti sitä sitte jostain kuitenki saa taas voimia jatkaa.

jos tuntuu, että on masennuksen oireita, niin mene ihmeessä juttelemaan jollekin. ei siitä ikinä haittaa ole ainakaan.

koitahan jaksaa ja etsiä apua, jos siltä tuntuu vähääkään!

reippaita syksyisiä plussatuulia ja voimia!


Hertta88 (yk7) - 24.09.2009 - 14:59

Mäkin oon ollu välillä varsinki menkkojen alettua ihan maassa. Ja joskus on tosi alakulonen olo eikä aina osaa olla niin iloinen toisten raskauksista kuin haluaisi.. Tänään on taas ollu tosi hyvä päivä.

Mä kehottaisin sua hakeutumaan terveyskeskukseen, koska sulla saattaa noiden kuvailemiesi oireiden perusteella olla lievä tai keskivaikea masennus. Opiskelen itse terveydenhuoltoalalla ja tiedän näistä asioista jonkin verran. Yksin ei tarvitse pärjätä! Ja omat oireet on otettava tosissaan. Silloin kun mieli on päivittäin maassa useamman päivän/viikon ajan niin se ei enää ole normaalia. Kovasti jakselemisia ja rohkeutta!


anski - 24.09.2009 - 16:32

mä olen myös ollut vähän väliä samassa tilanteessa, meillä takana 9kk, nyt en tiedä olenko raskaana vai en. ei oikein "jaksa" uskoakkaan.. monet ydtäväni ovat tulleet raskaaksi ja kun he ovat uutisestaan kertoneet, sydän on hakannut, ja semmosta säälittävää teko hymyä yrittäby iskee että onnea. onnnellinen toisen puolesta, mutta katkeroituu joka kerta enemmän, että enkö nyt mä jo...
voimia ja jaksamisia! koita keskustella jonkun läheisen ihmisen kanssa, monesti ulkopuolinen osaa katsoa asioita erivalossa.


taustailija - 24.09.2009 - 18:41

jep, tutulta kuulostaa... nyt kakkosta yritetty 9kk ja esikkoon meni aikaa 1v7kk.. todella raskasta on kyllä välillä.. ja sit kun kaverit tosiaan sikiää ympärillä.. ei oo helppoo ei.

tsemppiä sinulle!


Trulliina - 25.09.2009 - 10:39

Masennuksen kaltaiset tuntemukset tuttuja täälläkin. Ei ole helppoa aina. Toisaalta mä luotan päätöksen korkeampiin käsiin, tuleeko meille siis lapsia vai ei, ja näin ollen aika hyvin jaksan avoimin mielin ottaa mitä tuleman pitää Kannattaa kuitenkin hakea apua, jos alakuloinen mieli liiaksi valtaa alaa.


nainen85 (yli 2v) - 26.09.2009 - 11:23

Kyllä tässä itelläänkin vetää aina vähän alakuloiseksi..Varsinkin tossa ennen kesää oli semmonen vaihe..Mutta mulle on ainakin auttanut liikunta ihan hirveesti. Olen aloittanut painojen noston ja erään itsepuolustuslajin. Voin sanoa, että ne ovat auttaneet ja ehkä niidenkin takia tää inssi oli niin "helppo"..Ei se mulle käyny henkisesti mitenkään raskaaksi, lääkärikin kyseli siitä. Lisäksi elämän suunnittelu ilman lasta ja niiden mahdollisuuksien tunnistaminen, jos lasta ei tulekkaan..Voi sitten opiskella enemmän, on rahaa itsennsä enemmän..Ja tietenkin adoptio vaihtoehdon miettiminen. Kyllä tää raskasta on, mutta liikunnalla mä oon selvinny.

 

VASTAA VIESTIIN

Lähettäjän nimi:

Viesti:

  


| Etusivu | Vanhemmille | Lapsille | Koti & ruoka | E-kortit | Info | Palaute|