Lähetä
e-kortti
ETUSIVU VANHEMMILLE LAPSILLE KOTI & KEITTIÖ E-KORTIT

PERHEKERHO KESKUSTELUT - TOIVEILIJAT


| Vastaa viestiin | TOIVEILIJAT |

Pohdintoja..

Miipi - 10.09.2009 - 21:23

Minulla on ihana perhe ja ihana koti, mies ja kaksi tervettä ja ihanaa lasta. Haave kolmannesta on itänyt jo todella pitkään ja yritystä on takana kohta vuosi; saldona yksi keskenmeno viime keväänä :/

Nyt on omat ajatukseni alkaneet muuttua.. Haluanko oikeasti kolmannen lapsen? Jos tällä kaikella onkin joku tarkoitus, ettei vauvaa vielä/enää kuulu tulevaksi.. Lapset ovat jo "helpossa" iässä, 7v ja 4v ja heidän kanssa on mukava touhuta kaikenlaista ja ei yöheräilyjä tai yösyöttöjä.

Kadunko jossain vaiheessa, myöhemmin elämässäni, jos nyt hylkään toiveeni? Olenko itsekäs, jos keskityn enemmän itseeni, kun lapset eivät ole enää niin kiinni minussa?

Vai onko nämä itsensä puolustelua, kun kolmas raskaus ei tärppääkään yhtä helposti kuin kaksi edellistä. Yritänkö vain säästää itseäni pettymyksiltä kuukausi kuukauden perään?

On se tämä naisena olo hankalaa ja monimutkaista Ei pitäisi ajatella liikoja, ehkä jos se vauva olisi, ei olisikaan aikaa pähkäillä kaikkea tällaista sekavaa


VASTAUKSET:


Mielestäni - 10.09.2009 - 22:12

et ole yhtään itsekäs, vaikka "hylkäisit" toiveen 3. lapsesta.

Sinulla on nyt jo 2 ihanaa lasta, joiden kanssa saat olla ja elää.
Omaan hyvinvointiin pitäisi kaikkien meidän paneutua, olimmepa toiveilijoiota tai emme.
Se itsestään huolehtiminen ja "itsekkyys" ei ole pois keltään, päinvastoin.

Jospa vain "unohtaisit" 3. lapsen ja sitten tulisikin tärppi?


Trulliina - 11.09.2009 - 07:30

Mä ehdotan samaa, kuin edellinen Tutki itseäsi, tehkää perheesi kanssa jotain ihanaa yhdessä, nauti elämästä. Yritä unohtaa toiveilu, mutta unohda myös ehkäisy. Jos uskot tarkoitukseen, niin silloin se tapahtuu mikä on tarkoitettu


virna - 11.09.2009 - 22:11

voi! saako sanoa et IHANAA lukea jonkun muunkin ajatuksia jotka yhtä sekavia kuin omani!

meillä ensimmäisen yrittämistä nyt yli 1,5vuotta takana ja aloitin opiskelut ja hetki sitten (vieläkin tavallaan) mietin pitäisikö pitää taukoa toiveiluista ja suorittaa koulu edes loppusuoralle. toisaalta kun ei nytkän ole tärpännyt niin kuka sanoo et tärppää koko koulun aikana. toisaalta jos tärppää niin miten meinaan suorittaa koulun vauvan kanssa loppuun. toisaalta miten pahalta tuntuu jos vauva ei tulekaan näiden kolmen vuoden aikana. kun nyt sit jo hieman jännää jos tärppääkin. toisaalta onko nämä pohdinnat juuri itsensä suojelua. kuitenkin hoidot ovat ajankohtaset jos vauvan haluan sillä ei oikein oma kroppa toimi saadakseen sen luomustikaan. mut koska tavallaan uskon tuohon et asioilla on aikansa ja tarkoituksensa niin eikö se sitten ole asioiden vastaan taistelua mennä hoitoihin. toisaalta jos se on juuri tarkoitus et meidän se vauva pitää hankkia pidemmän kaavan kautta.

omanapajuttua paljon mut meinaan vaan et ymmärrän pohdintojasi. toivottavasti löydätte hyvän kultaisen ratkaisun pohdinnoillesi! <3

 

VASTAA VIESTIIN

Lähettäjän nimi:

Viesti:

  


| Etusivu | Vanhemmille | Lapsille | Koti & ruoka | E-kortit | Info | Palaute|