Mulla ovis meni ja nyt on tätä tuskaista odottelua maksimissaan sinne 18 päivään asti.
11 pitkää piinaavaa päivää.
Onneksi tämä viikko menee töiden parissa niin ei tartte pahemmin pohtia asiaa.Asiasta kukkaruukkuun, näin viime yönä ihanaa unta että olin raskaana ja kerrottiin siitä kaikille 
Oireita ei ole mitään, kumma kutina mahan pohjassa valitettavasti jo nyt että menkat alkaa kuitenkin O.o
En kyllä viitsi päätäni turhaan vaivata usein kuvitelluilla oireilla, pääseepähän siitä turhasta pettymisen tunteesta sitten kun ne menkat kuitenkin alkavat. Onko palstalla muita pessimistejä? :/
VASTAUKSET:
telpe - 07.09.2009 - 10:01
Satuttiinpa samaan aikaan palstalle 
Sama pessimistisyys täälläkin, ainakin järjellä ajatellen. Tunteet vaan ei tahdo aina pysyä kurissa. Mun raskautuminen ei oo sieltä todennäköisimmästä päästä, kun esikkoakin odoteltiin nelisen vuotta. Mutta kuitenkin sitä joka kierrossa toivoo, vaikka yrittää järjellä toppuutella, ettei tulisi niin valtavaa pettymystä kun ne menkat alkaa. Mullakin ovis oli nyt viikonloppuna ja pitäis se 12-14 päivää odotella niitä menkkojen alkamista.
Ihana tuo sun uni Toivottavasti ois ollut enneuni ja pääsisit tuonne toukokuisiin!
Hertta88 (yk7) - 07.09.2009 - 12:58
Täällä nousee huomenna hedelmällisyys perhesuunnittelun sivujen ovulaatiolaskurin mukaan 
Oon ollut vieläkin vähän maassa siitä ku niitten hemmetin menkkojen piti alkaa. Tai no en ihan vähääkään.. Nyt täytyy vaan piristyä ja alkaa tehdä jotain sen eteen että tärppi ois tässä kierrossa mahdollinen. Mustakin on tullut aika pessimistinen. Jotenkin on semmonen olo että miks se tärppäis tässäkään kierrossa kun ei oo aiemmin tärpännyt.. Ihan tosi tyhmä ajattelumalli, josta pitäis päästä eroon. Toisilla kestää kauemmin ja that's it. Ihan turha verrata itseään muihin.. Mulla on lisäksi muutama kilo tota ylipainoa ja laihduttaminen saattaisi helpottaa raskaaksi tulemista.. Söin aamupalaksi täysjyvämuroja ja lähden pitkälle lenkille kunhan saan koulutehtävät hoidettua.. Eiköhän tää projekti ala jossain vaiheessa tuottaa tulosta! Tsemppiä hirmusti kaikille toiveilijoille!
io (yk16) - 07.09.2009 - 18:16
Ensi viikon viikonloppuna on meilläkin menkkojen aika (jäisivätkä lopulta pois)... Vielä on osannut olla suht rauhallisin mielin, vaikka tänään H&M:ssä koti-/lenkkihousuja katsellesa jo valitsin sellaiset, mitä olis ihan huiput vaikka massukin alkaisi kasvaa... Muuten kyllä odotellaan puolisoni kanssa syksyä ja kovasti kutsua yliopistolliseen kokeisiin ja lopulta hoitoihin.
Vaikka toivookin, että tulis ihan luomuna raskaaksi, jotenkin sitä kuitenkin on välillä sellainen olo, että kaippa me vähän apua tähän hommaan tarvitaan.
Näin PCO:sta kärsivänä pienet hormonihoidot voivat jo auttaa!
HH (yk5) - 08.09.2009 - 13:18
Telpe, Mehän jännäillään suurinpiirtein samaan aikaan
Onneksi en ole yksin näiden ajatusteni kanssa. Kiva kuulla että hertta88kin painii samojen ajatusten kanssa
Tuntuu että en oikeasti voi edes lukea harmistumatta toisten plussauutisista, vaikka tietysti olen todella iloinen jos muilla tärppää Olenko ihan hirveän itsekäs ihminen?
Tuntuu että kaikki muut saa vaan plussaa ekasta tai tokasta kierrosta ja sitten kun ryven vielä itsesäälissä että meillä ei koskaan tärppää ja masentelen aina menkkojen aikaan niin voi jösses sentään. Tekis mieli karjasta itteleni että ryhdisty nainen
Onneksi nuo tunteet menee aina menkkojen aikaan ohitte, kn pääsee siit pettymyksen tunteesta ohi. Tokihan se aina harmittaa ja SAAKIN harmittaa kun ei itelle sitä plussaa ole vielä saanut Mutta kyllä mää sen vielä nappaan, toivon että simpat ois uinu tässä kierrossa oikeen vikkelästi ja ois tärppi käyny. (kyllä, se positiivisuus kytee silti jossain mielensopukassa )
Olipa nyt vähän valivali kirjotus, jospa menen syömään vanukkaan, ja tulen hyvillä mielin takaisin sitten ensi kerralla kirjoittelemaan positiivisen tekstin ;D
PLUSSATUULIA!
Hertta88 (yk7) - 08.09.2009 - 15:12
HH, et oo itsekäs. Toi sun tekstis vois olla mun kirjottama! Kyllä mä onnittelen kaikkia saman tien plussanneita ihan yhtä vilpittömästi, mutta aina sitä vaan tuntee semmosen piston sydämessään että miksei oltais mekin voitu jos saada sitä nyyttiä alulle.. Noh, elämä on. Jännä tuokin ajattelumalli kun tuntuu että KAIKILLA tärppää viimeistään yk3:sta.. Koska kyllähän täällä on paljon tapauksia että on yritetty yhtä kauan kuin itsekin tai paljon kauemminkin. Ja edelleen, miksi verrata itseään muihin? Mua helpotti kun tuolla alempana oli juttua että ei se vuosi turhaan ole lapsettomuuden raja.. Monilla kestää kauemmin vaikkei ole yhtään mitään vikaa.
Olin kyllä taas niiin maassa kun noi menkat alko, mutta onneks oon taas piristyny ovista kohden Ihan luottavaisin mielin mennään eteenpäin. Onhan tässä vielä paljon kaikkea mitä voi tehdä. Mun pitäis pudottaa painoa muutama kilo ja syödä terveellisemmin. Lisäksi pitäis jättää alkoholi ja tupakka ihan kokonaan pois. Sorruin taas polttamaan nyt menkkojen aikana vaikka pari viikkoa olin täysin polttamatta 
Sit napsin nyt vitamiinilisät huolella joka päivä. Ja ovistikut otan käyttöön parin kuukauden päästä ellei oo tärpänny. Näillä mennään! Ja toivottavasti mennään odottajiin pian!
VASTAA
VIESTIIN
