PERHEKERHO KESKUSTELUT - RASKAUS & ODOTUS

Tammiq

Helmiina - 23.09.2009 - 08:08

1.1 kristina77(3), Castle(2), Helmiina(1)
2.1 Reijamarjaana(2), ninni(2), Rakel(1)
3.1 Jonttufantti88(1)
4.1 julppe(1)
5.1 josekata, Ransu, Tirppaliisa(3)
6.1
7.1 fasu(1), masc(1), helmi83
8.1 Saareli(8), helmis08(2)
9.1 Pähkinä(2), Tansku (2), elberi(2), Maikkuliini(2)
10.1 Mammutti(2), Virve(5)
11.1 Lilian(2), taotao(2), Lissu(2), Talviaurinko(1)
12.1
13.1
14.1 Mammy(2)
15.1
16.1 Martha(2)
17.1 Tiuku(1)
18.1 ~Jenni~(2), Kaisa(1)
19.1 Jonna(1)
20.1 Hömppäliisa(2), Anjuska(2), helmijohanna(2)
21.1 ##Viivi#(2), Usva(1)
22.1 maarit(3)
23.1
24.1
25.1 Tammimasu(2)
26.1 liinamaaria(2)
27.1 Kay (1)
28.1 Papu, jessika (2)
29.1 Hiutale(1)
30.1 Norsku(2)
31.1 Mamma85(3), Mamma:-)(3)
Huomenta tammimammat!
Kamala kun me oltiin tiputtu alas!
Kävin neuvolassa ja tässä saldo:
- paino +679g/ vko
- hemppa 111
- turvotus +/-
- paineet 140/63
- tarjonta rt
- vauvan syke 140
- pissa ja liikkeet ok
- sf 24cm
Kaikki siis hyvin ja syöty on! Sunnuntaina kotona paino oli kilon vähemmän ja meidän vaaka näytti viimeksi samoja neuvolan vehkeen kanssa. Voi pahus. Olen vakavasti alkanut pohtimaan karkkilakkoa. Huomasin, että rintsikoista jää selkään makkaroita, että kyllä tuo 8kg alkaa näkymään.
Varmaan painosta johtuen mieli ollut vähän maassa, mutta kyllä se taas tästä. Ei oo vakavaa - pakko tsempata itseään. Lisää vaan liikuntaa ja herkkuja vähemmälle.
Masukki potkii tasaiseen, mutta ei ole mikään elohiiri. Mahallaan nukkuminen onnistuu vieläkin, mistä olen aika ihmeissäni.
Mies hellii masua kovin, juttelee sille ja sanoo odottavansa, että pääsee tutustumaan. Eilen sanoi, että ihanaa, kun me saadaan vauva ja se oli musta aika herkkää <3
Mitäs muille tammimasuille?

VASTAUKSET:

hömppäliisa - 23.09.2009 - 08:31

Mulla ens viikolla neuvola ja painoa oonkin pohtinut, että mitenköhän sitä on lisää tullut. Viimeksi, kun olen pyörähtänyt neuvolan vaa'alla kun hain verensokerimittariin neuloja ja liuskoja ja silloin oli kuukaudessa tullut lisää tasan 0 g...? Herkutteluja olen koittanut vältellä, mutta aina välillä sitä sortuu jotakin hyvääkin suuhunsa laittamaan.

Masuasukin päivät vaihtelevia täällä, välillä masussa rytisee ihan urakalla ja välillä täytyy ihan kuulostella, että tapahtuuko siellä mitään. Meillä kans mies juttelee masulle ja hieroo iltaisin rasvaa. Esikoinenkin välillä korvansa painaa hetkeksi masulle, mutta kättänsä ei uskalla laittaa mahalle

Esikoinen on päättänyt, että vauva on tyttö ja on kovasti antamassa päiväunien aikaan tuttejaan Siiri-vauvalle. Emme siis tiedä kumpi meille tulee, tyttö vai poika. Mutta nimet on jo valmiiksi mietitty.

Kysäisenpä nyt teidän mielipidettä nimistä, vaikka ne eivät kyllä mitenkään vaikuta meidän päätökseemme lapsen nimestä. Mutta meillä siis pyörii tällaiset nimet;
tyttö ois Siiri Senja Emilia ja poika Lauri Eino Matias. Miltäs kuulostaa?

Jahas pitänee alkaa puuroa keittelemään, että keritään kävellen perhekerhoon tytön kanssa. Ois noloa heti eka kerralla myöhästyä...

masc - 23.09.2009 - 09:02

huomenia!

tänään olisin sitten saanut nukkua oikeen kunnolla, mutta eihän se uni sitten enää tullut uudelleen, kun olin jo herännyt miehen mekastukseen

mä joudunkin vielä oottelemaan melkeen kaks viikkoa seuraavaa neuvolaa ja sitä kautta myös punnitusta. en omista vaakaa, ja ihan hyvä niin. muuten tulis varmaan hypittyä vaa'alla joka aamu ja kauhisteltua kun se paino aina vaan nousee. mulle riittää neuvolan punnitukset

ruoka maistuu, turhankin hyvin toisinaan kyllä tuntuu, että maha täyttyy tosi pienestä, mutta sitten on taas alle tunnin päästä nälkä. napostelun himoa yritän hillitä hiukan porkkanoita ja hedelmiä mutustelemalla. ja aina sillon tällön (useempi kerta viikossa) tartun kyllä valkosuklaalevyyn (paheeni)

mies tunsi tossa 4 päivää sitten ekaa kertaa liikkeet mahan päältä. sanallisesti ei intoaan toitottanut, mutta kyllä teot sen näytti ei meinannu millää irrottaa käsiään ja silitteli ja katteli ihmeissään mahan suuntaan

rv 24+6 ja kohta taas poksuu viikot

Lilian - 23.09.2009 - 09:20

Hömppäliisalle ensin kommentti nimistä: Mun mielestä Siiri on ihana nimi!!! Samoten tykkään Emiliasta. Tytön nimi siis minun mielestäni on tosi kaunis. Pojan nimistä en sano mitään, koska omia suosikkejani nuo teidän eivät ole.

Hassua, että meillä ollaan myös mietitty tytölle nimeä (tyttö siis tulossa) ja tänään juuri mies ehdotti Emiliaa ja minulle se kolahti heti. Olin lapsena suuri Runotyttö-fani ja siellähän on se Emilia. Ehkä senkin takia tuo on minusta niin kaunis nimi.

Mulla oli neuvola viime viikolla ja kaikki oli kunnossa. Rf-mitta on hieman keskiarvon alapuolella, ilmeisesti sen takia, että vauvakin on keskimääräistä pienempi. Näin sanoi lääkäri 4D-ultrassa. Ihan rajojen sisällä mennään kuitenkin. Rautaa minun käskettiin alkaa syödä, sillä hemoglobiini on vähän laskenut, niinkuin asiaan kuuluu.

Olo on on onnellinen raskaudesta ja vauvan tulosta. Se on hyvä, sillä alkuun meni pitkään ennenkuin aloin nauttia raskaudesta. Olin mielestäni niin ruma ja jotenkin kai pelotti se vauvan tuleminen. Nyt rakastan masuani ja odotan niiiiiiin paljon vauvelin syntymistä. Esikkokin on alkanut puhua paljon vauvasta; kuinka hän sitten halii vauvaa ja antaa sille maitoa ja että vauva ei vie hänen ruokaansa. Hellyyttävää! Tulee nytkin ihan tippa linssiin.

Väsymys kylläkin vaivaa kovasti. Teen 6-tuntista työpäivää ja silti olen ihan kamalan poikki iltaisin ja töissäkin.

Tunteet on tosi pinnassa. Rupesin yksi päivä töissä vollottamaan jotain pikkuasiaa, joka oli tapahtunut kotona aamulla. Samoin pyytäessäni erästä ihmistä kummiksi aloin parkua enkä edes tiedä miksi. Mies sanoi vain, että tuohonkin tottuu ja että sillä on oikeasti kaikki ihan hyvin. Hyvä, että mies on tuota mieltä.

Pikkuinen liikkuu innokkaasti normaalisti. Varsinkin iltaisin se vetää sellaista jumppaa tuolla, että alkaa naurattaa. Nyt se on itseasiassa kummallisen hiljaa. Pitänee vähän tökkiä tytsyä...

fasu - 23.09.2009 - 10:03

Pitkästä aikaa pääsin lukemaan ja kirjoittamaan tänne. Elämä ollut vähän turhan kiireistä remontista ja töistä johtuen. Nyt on pitkästä aikaa vapaapäivä ja tekipäs niin hyvää nukkua 10 tunnin yöunet. Tais olla pientä väsymystä. Vähän liiankin tiukka tahti ollut, kun mua on viime aikoina meinannut supistella vähän turhan paljon. Tästä eteenpäin otan iisimmin.

Viime viikolla oli neuvola. Monet tutut on sanoneet, että mulla on aika pieni maha viikkoihin nähden. Ensimmäisen sf-mitta kuitenkin kertoi, että ihan normaalimitoissa mennään. Paino tosin ei ole mulla vielä noussut, päinvastoin 500g oli vielä lähtöpainoa matalampi. Terveydenhoitaja kovasti tiukkasi ruokavaliostani ja muusta. Mielestäni oon kyllä syönyt ihan normaalisti ja kaikkea. Viikon päästä on uus punnitus ensimmäisen neuvolalääkärin yhteydessä. No nyt tuntuu, että maha kasvanut ihan älyttömän paljon siitä viime viikkoisesta. Mieskin eilen totes saman. Luulisin painoa myös siis tulleen.

Meilläkin nimet olleet mietittynä jo ennekuin tästä pikkuisesta oli edes tietoa. Vahva epäilys on tytöstä, mutta ei sitä nähty rakenneultrassa oikein kunnolla. Tullut hommattua vaatteitakin hyvin tyttömäisiä. Saas nähdä. Yllätys tulee olemaan suuri, jos se onkin poika. Vaikka eihän sillä loppujen lopuksi ole väliä, kumpi se on.

rv 24+6

mammy - 23.09.2009 - 10:11

Huomenta vain-

Kuulostaa siltä, että voidaan hyvin.
Mulla menee kanssa hyvin. Ainut on nuo liitoskivut mitkä vaivaavat, mutta se kestetään. Kävelen tosi rauhallisesti enkä tee turhia "maratooneja". Nyt vain paljon viikkoja lisää sillä jokainen viikko merkkaa paljon.

Mä en ole yhtään huolissani tosta painon noususta. Nyt rv 24 ja 8kg. Mä oo syönyt suklaata ihan hirveesti. Sen verran olen kyllä tehnyt asian eteen, että olkkarin pöydällä on aina iso vadillinen hedelmiä. Ajattelin lähinnä sokeriarvoja. Ihmeesti noi hedelmätkin katoaa vadilta, ihan huomaamatta.

Oli nuo nimet kivoja. Lauri varsinkin. Vanha kunnon suomalainen nimi.
Meillä esikoinen ehdotti tytölle nimeksi Selina/Celina (täällä Norjassa käytetty nimi). Mutta katotaan nyt mihin pojat päätyvat (mies ja poika saavat päättää nimen...minä olen antanut vain ehdotuksia kun ei mikään kolahda oikein kunnolla). Kaikki nimet mistä pitäisin ovat jo tuttujen käytössä, mm. Sofia.

Nyt takaisin sänkyyn ja kirjan kimppuun.

Hyviä vointeja mammoille

Terkuin, Mammy rv 24

Talviaurinko - 23.09.2009 - 10:28

Onpa kiva lukea teidän muiden tammiksien kuulumisia, pääsääntöisesti hyvin näyttää menevän!

Itse olen huolissani jaksamisestani ja selästäni. Olen ollut terve kuin pukki koko raskausajan, mutta nyt männä viikolla selkä alkoi prakaamaan pahasti. Myös kyljen vanha murtumavamma ilmoittelee kivuliaasti olemassa olostaan. Työni on istumatyötä ja jo kaksi tuntia tuolissa istumista alkaa olemaan todella tuskaa. Mitenköhän sitä muutaman viikon kuluttua...

Painosta en ole huolissani, kaksi puoli kiloa oli tullut rv 22 mennessä enkä sen jälkeen oel vaa'alla käynytkään. Ensi viikolla neuvolassa on sitten totuuden hetki

Mielialat heittävät kyllä aivan häränpyllyä ja mies ei tunnu ollenkaan ymmärtävän tätä hormonimyrskyä. Molemmilla välillä pinna niiiiin kireellä, että. Onko teillä muilla antaa neuvoja miten "saada mies ymmästämään mielialavaihteluja"? Ihan itkuksi pistää välillä, vaikka kaikki on periaatteessa hyvin. Kerrassaan kummallista.

Talviaurinko 24+2

Castle - 23.09.2009 - 11:13

Ihan hyvin voidaan täälläkin. Väsyttää vaan aikalailla. Esikoinen vielä herää melkein joka yö ja pyytelee päästä mein väliin nukkumaan. Sit täytyy hakea sen peitto ja tyynyt ja sitten onkin itse aikamoisen hereillä ja uni ei heti tuu uudestaan. Poitsu on varsinainen elohiiri kanssa siinä, nukun vain selkäpäin nykyään kun täytyy varoa vatsaa. On nimittäin potkaissut muutaman kerran vatsaa aikamoisesti unissaan.

Vähän vatsa välillä ahdistaa. Otin nyt käyttöön ns. vatsavyön. Tuntuu pikkasen helpottavan.

Vauveli on aikamoinen elohiiri. Töissäkin, kun istun pöydän vieressä niin ilmoittaa heti jos istun liian lähellä pöydän reunaa. Tuntuu tosi kivalta kun vauveli potkeisee ja mun vatsanahka jää väliin. Tärkeintä tietty että ilmoittaa elostaan.

Neuvola olis maanantaina ja keskiviikkona olis sokerirasitus. Vähän maanantain neuvolassa paino mietityttää, nimittäin ruoka maistuu samoin kuin karkit ja sipsit. Mulla on kyllä vaaka kotona mutta enpä oo viittinyt käyttää. Kyllä se sit neuvolassa katotaan.

Tiuku - 23.09.2009 - 11:43

Mie juuri eilen mietin, että eipä ole tammikuiden topikkia moneen päivään näkynyt, mutta enpä mie sitten jaksanut itsekään asian eteen mitään tehdä. Eihän miulla ole edes mitään kummempaa kerrottavaa.

Tai no.. Mie kun en tosiaan ole töissä enkä opiskele, menee päivät suurimmaksi osaksi kotona koneella istuen (hyi minua..) Siksi alkaakin pikkuhiljaa oikeasti inhottaa, kun mieskin opiskelujen jälkeen vain istuu koneella ja tekee omiaan eikä osoita millään tavoin, että haluaisi tehdä minun kanssa jotain tai edes huomaisi koko olemassaoloani.. Tällaista se on meillä kyllä melkeinpä "aina" ollut, että tiedä sitten olenko vain yleisesti saamassa siitä tarpeeksi vai johtuuko se raskaudesta, kun haluaisi oikeasti tehdäkin jotain toisen kanssa.

Ei vain ole kiva olla päivä yksin, saada ehkä suukko tai hali kun mies tulee kotiin, sitten taas olla yksin kun miestä ei kiinnosta minun kanssa tekeminen ja sitten ilalla mennä sänkyyn, jonne mies nukahtaa heti ja miulla menee ainakin tunti siihen.. Eilenkin itketti sängyssä, kun olin vain niin yksin

Onhan minussakin vikaa, että eihän se vain miehen vika ole, kun olen yksin. Olen nimittäin "riippuvainen" miehestäni, joten tällaiset "yksinolot" todellakin tekevät pahaa, vaikka eivät noin normaalisti tekisi. Ja lisäksi jos itse hankkisin jotain tekemistä, niin ei tarvitsisi aina olla miehen kanssa..

Joo, tulipahan purettua eikä siitä varmaan mitään apua edes ollut. Tiedättepähän kuinka hölmö ihminen täällä päin tosiaan on Pitäisi vain keksiä jotain yhteistä tekemistä, mutta kun ei tiedä mitä.. Kävelylenkkejä mietin, mutta saa nyt nähdä innostuuko mies niistä vai sanooko hän taas heti, että niin joo, voisi lähteä juoksemaan..

Helmiina - 23.09.2009 - 12:01

Tiuku: tässä ideoita

1. Syysretki metsään. Mukaan kahvia ja pullaa sekä kamera.
2. Keilailu.
3. Seurapeli-ilta. Telkku kiinni ja lattialle tyynyjen kanssa.
4. Vuorotellen hierontaa, min. 40 minuuttia.
5. Pyöräilylenkki esim. jollekin luontopolulle, jossa on grillipaikka. Makkarat mukaan.
6. Unelmakodin suunnittelu. Piirtäkää paperille yhdessä unelmienne koti ja siitä viriää mukava keskustelu.
7. Kotipedikyyri à la Tiuku. Ensin teet miehellesi ja hän sitten saman perässä sinulle.
8. Käynti ilmaisessa taidegalleriassa. Jos ei ole yhtään teidän juttu, saatte myöhemmin hyvät naurut siitä, miten Art Deco ei todellakaan ole teitä varten.
9. Osta ritsa. Ulos riviin tölkkejä ja kisa pystyyn. Melkein jokainen tuntemani mies on todella kilpailuviettinen ja niiden on vaan pakko osallistua ja voittaa. Sopikaa palkinto, esim. jalkahieronta tai jotain eroottista.
10. Vaihda näppiksen kirjainten paikkaa. Tässä sulle tekemistä päiväksi kun olet yksin Ja kun mies tulee kotiin ja toteaa tapahtuneen tuhon, ei ole enää mitään syytä mennä koneelle, vaan voitte vaikka kotoisasti tapella siitä mitä juuri teit

Lienee sanomattakin selvää, että minä olen meillä se tekemisen keksijä

Tiuku - 23.09.2009 - 12:05

Helmiina: Kiitos oikein paljon listasta, viimeinen vasta hauska olikin

masc - 23.09.2009 - 13:04

huhhuijaa ... kaheksan tunnin yöunien päälle tuli sitten torkuttua kahen tunnin aamupäiväunet. taitaa olla meikä mamma vähän väsynyt

Helmiina: kivoja ehdotuksia, ehkä mäkin voisin noista jotain hyödyntää

Lilian - 23.09.2009 - 14:06

Joo, olipas tosiaan kivoja ideoita. Jotainhan voi hyödyntää lapsenkin kanssa.

Minä myös nukuin viime yönä klo 21:30-06:15 ja heräsin juuri 1.5h päiväunilta. Ihanaa olla etätöissä!

liinamaaria - 23.09.2009 - 14:08

neuvolakuulumisia täältäkin, nyt rv 22+1:

sf 19cm
painoa +3kg alkuraskaudesta
verenpaineet 108/64
hb 118
vauvan sykkeet 144-153
liikkeet ok
pissa puhdas

sokerirasitukseen joudun vielä uudelleen rv 28-30 sukurasituksen vuoksi. tylsää. kelan papereita katsaltiin. ne voisi tehdä illalla valmiiksi
melanooma on pysynyt poissa mielestä lukuunottamatta lääkärissä ja neuvolassa käyntejä. en tiedä. tänäänkin tuo mun kätilö näytti herkistyvän asiasta, vaikka asiallinen ja ystävällinen onkin eikä liikoja tunteile. sit tunteet nousee itsellä pintaan, kun huomaa toisen herkistyvän. ensi kuussa on kontrollikäynti asian tiimoilta, mutta tuskin mitään varmaa selviää ennen kuin pääsen vartijaimusolmuketutkimuksiin synnytyksen jälkeen. parempi siis on, että asia pysyykin poissa mielestä, niin kauan kun tässä odotellaan.

muuten kuuluu kyllä hyvää. päästiin miehen kanssa sunnuntaina kaksin syömään, kun mun vanhemmat tuli käymään ja viihdyttivät esikoista. teki NIIN hyvää! heti oli erilaista pilkettä silmässä illalla, kun päästiin hetkeksi kaksin ulos

VASTAA VIESTIIN

Lähettäjän nimi:

Viesti: