täällä huomattavissa pientä hermojen kiristymistä, esikoisen lisääntyvät uhmakohtaukset ei ainakaan auta asiaa.. 
ekassa raskaudessa kaikki oli niin ihanaa ja ihanaa..mutta sillon saikin vaan lepäillä illat töiden jälkeen, nyt mennään vähän eri tahdilla 
olo kuitenkin suunnattoman onnellinen vaikka pinna meinaa lyhentyä päivä päivältä..kääks!
VASTAUKSET:
Omppu - 15.09.2009 - 13:39
todellakin täällä kiristää! tuntuu että otan hepulit ihan turhistakin asioista!
edellisten lapsien kohalla ollut ihan samaa eikä helpota edes synnytykseen! sen jälkeen ne hormoonit vasta sekasin onkin!
Puff - 15.09.2009 - 14:12
Juu täällä ollaan kans välillä ihan riekaleina, kahessa aiemmassa on ollu tosi lepposa meininki mut nyt ottaa aivoon pieninki vastahanka.. Eikä välil tartte olla ees syytä ni kiristelee!
Mies on ihan ihmeissään ku normaalisti niin rauhallisesta viilipytystä on tullu tällanen.... hirviö. Eikä pysy perässä. (kuten en itekään) 
joo - 15.09.2009 - 14:13
kuulostaa tutulta, helpottaa kun kohtalo tovereitakin löytyy .
hömppäliisa - 15.09.2009 - 15:53
kysytkin vielä... Ihan hävettää, kun tulee aina oikein tiuskaistua tuolle esikolle, kun ärsyttää sen esiintullut oma tahto. Ja kun ei saa hetken rauhaa tuolta tytöltä. On taas niin äitin tyttöä kokoajan, että... Vaikka isi tulee töistä kotiin niin kokoajan on mun kimpussa.
taotao - 15.09.2009 - 18:11
muitakin kiristelijöitä siis löytyy 
on tää kyllä välillä sellasta tunteiden vuoristorataa. tulee tosi huono mieli jos esikolle hermostuu ihan pienestä 
mutta oon koittanu tsempata lapsen kanssa ja miehelle voi sitten vähän enempi kiukutella
tsemppiä meille kaikille ja leppoisempia oloja toivottelen, jospa syksyn kirpeet ilmat tois meihin vähän "viilennystä"
mammy - 15.09.2009 - 23:50
No kyllä todellakin on!!!!!!!!
tänään on tuntunut kaikki menevän päin p:tä...ja pinna on kireellä kun viulun kieli.
Itki tässä illalla varmaan saavillisen kyyneleitä, kun otti pannuun niin kovasti.
Taitaa olla osa syynä nuo hormoonit, mutta sekin alko nyppiin kun anoppi lähetti pojalle toppatakin. Olin just sanonut, että ostan toppavaatteita ja sit tulee takkia postissa ja vielä väärää kokoa. Vois kysyä mitä tarttetaan niin ei olis sit turhaa tavaraa kaapit täynnä..no hyväähän tuo tarkoitti....... Siitäkin sit sain kieliä kireemmälle.
Maria - 16.09.2009 - 11:06
Raskaus vasta selvinnyt. Olen tiennyt ihan varmasti vasta vajaan viikon. Mieliala on jotain aivan helvetillistä. Tuntuu, kuin tulisin hulluksi. Yhtenä hetkenä paijaan masua ja sanon, että "äitin vauva", toisena en näe mitään muuta vaihtoehtoa, kuin keskeyttää raskaus ja kolmantena vaan itken ja ulvon ja huudan. En ole ikinä ollut äidillinen tyyppi, vauvakuumeet on jotain, josta en ymmärrä mitään, vauvan tuoksusta hullaantuvat ihmiset kummastuttaa, kyllästyn ja turhaudun lasten kanssa hyvin nopeasti. Ja nyt sitten yht'äkkiä pitäisi olla ihan onnesta sekaisin, kun vauva tulossa. Ja pahinta on se, että huomaan hormoonien tekevän jo jotain, jota vastaan voin taistella, mutta vastassani on hurjan vahvoja tunteita.
Kaksi raskauden keskeytystä on jo takana elämässäni, nyt en tiedä mitä tehdä.
Marialle - 16.09.2009 - 15:05
minäpä tiedän,ole hyvä ja tutustu ehkäisyyn,voin tulla henk.kohtaisesti kertomaan!!!!!!!!!!!!!!!! että ku sapettaa ku ite toivoo tääl selkä vääränä ja tiedän muitakin ketkä ei lasta saa vaikka haluis ja sinä mangut ku on vähän paha olla...oot oksettava...
VASTAA
VIESTIIN
