PERHEKERHO KESKUSTELUT - LAPSET

Toista lasta..

ajatuksia - 06.09.2009 - 22:38

Haluaisin kovasti toista lasta, jopa mies on tähän ajatukseen lämmennyt.
Kaikki pitäisi olla ok, mutta minä pelkään!
Miten jaksaa esikoisen kanssa raskaus ajan?
Mitä elämä on kahden lapsen kanssa?
Esikko on meille hyvin rakas ja välillä liikaakin huomion keskipiste, kuinka kova paikka on esikolle jos toinen tulee?
Tottakai myöhemmin kiittää kun on sisaruksia.
Kuulostaa hullulle, varmasti moni ajattelee että miksi edes ajattelen toista jos ajatus pelottaa, mutta ei taida tämä pelko kovin paljoa helpottaa ajankaan kanssa :/
Kertokaahan te joilla lapsia enemmän kokemuksia??

VASTAUKSET:

aamu - 07.09.2009 - 14:15

Minäkin mietin ennen toista lasta, miten voi rakastaa toistakin niin kuin ensimmäistä lasta.
Mutta kyllä sitä voi

Raskausajan jaksoin kun oli pakko! En ole mikään raskaudesta nauttiva ja pahoinvointi oli hirveetä. Kyllä siitä selvisi.
Paremmin olen kahden pienen kanssa jaksanut, vaikka vähemmän unta nyt saankin.

Onhan se kova paikka ekalle lapselle, kun vauva tulee. Sanotaan, että voi verrata jos miehesi toisi toisen naisen teille asumaan Miltä tuntuisi..
Meillä ainakin nyt, kun vauva on 7kk on pikkusisko isommalle kaikkein tärkein. Ainakin siltä tuntuu; ekana aamulla kysyy missä sisko on jne.
Mustasukkaisuutta oli aluksi, mutta sehän on aika luonnollista että on.

Minä ainakin voin suositella useampaa lasta

jolian - 07.09.2009 - 22:05

On se ihanaa, että muutkin miettii/pelkää näitä asioita...Lisää vastauksia kiitos!

Raakku - 08.09.2009 - 08:37

Samoja mietteitä on munkin päässä pyörinyt. Toinen syntyy piakkoin ja esikko on nyt 1v.

Raskausaika jännitti etukäteen, miten sitä jaksaa esikon kanssa touhuilla loppuraskaudessa, nostella esikkoa yms. Paremmin tää on menny kuin olin ikinä osannu kuvitellakaan! Toki välillä on väsyttäny, mutta niin olis voinu olla ihan ilman raskauttakin. Fyysisesti tunnen voivani paljon paremmin kuin esikkoa odottaessa.

Vauvan synnyttyä ekat ajat tulee taatusti olemaan raskaita! Esikoisen mustasukkaisuuteenkin ollaan yritetty jo varautua mutta todellisuus voi tietenkin yllättää.

Huolettaa myös arjen pyörittäminen kahden pienen kanssa kun mies on paljon poissa kotoa työnsä puolesta, asia jota ei vielä tiedetty kun lapsiasiaa suunniteltiin... Mutta eiköhän tästä kaikesta selvitä!

ap - 08.09.2009 - 17:47

Aloitukseni tais olla aika huonosti muotoiltu
Hienoa että saan kuulla miten muilla. Ja tosi ihana kuulla että pelot ja ajatukset on kaikilla ollut jotenkin osana etten ole ainut. Meillä lapsi nyt n.1v3kk.

Raakku: Olisi kiva kuulla miten sitten jatkossa sujuu, koska itselläni mies myös työnsäpuolesta aika paljon poissa :/ Toki muuta "tuki"porukkaa lähellä.

VASTAA VIESTIIN

Lähettäjän nimi:

Viesti: