Lähetä
e-kortti
ETUSIVU VANHEMMILLE LAPSILLE KOTI & KEITTIÖ E-KORTIT

PERHEKERHO KESKUSTELUT - PARISUHDE


| Vastaa viestiin | PARISUHDE |

Eri intressit

emo - 11.08.2009 - 13:51

Olen jo asennoitunut monta vuotta, ettei mieheni kanssa voida lähteä yhdessä pidemmälle reissuun eli lentokoneella. Pelkää lentämistä eikä pidä siitä. Itse taas olen matkustellut paljon ennen tätä suhdetta. Puhuimme kyllä asiasta suhteen alussa ja hän vähän myöntyi, että eiköhän hän voi sitten lähteäkkin joskus. Ja on kyllä työmatkan lentänytkin meidän suhteemme aikana.

Nyt taas asiat piti olla hyvin. Suunniteltiin yhteistä matkaa vuosipäiväksi. Mietti, että josko sittenkin uskaltautuisi lentokoneeseen.
Mä ehdin sitten jo haaveileen, josko pääsisin eurooppaan kaupunkiin, jossa olen jo aiemmin ollut pidemmän jakson. No, mieheni sattuu olemaan mustasukkainen menneisyydelleni ja tuolle paikalle. Ehdimpä sitä kuitenkin ehdottaa ja nyt molemmat pettyneitä: mä siihen, etten pääsekkään ja mies siihen, että haluan vieläkin lentää ja tuohon maahan.

Voimme toki valita muitakin matkustuskeinoja, tosin autossa en haluaisi montaa päivää mennä, jos aikakin on rajallinen.

Mietin vaan, että tuleeko minun vain tyytyä kohtalooni vai olisiko miehelläni jonkinlainen velvollisuus myös minun halujani kohtaan?
Tosin hänen ratkaisu oli, että mä voin sitten lentää sinne ja hän ajaa autolla. Hmm.

Nyt jotenkin masentaa tää tilanne. En haluaisi, etten tässä elämässä pääse "mihinkään". Eihän se niinkään pitäisi olla. Yksin tuskin viitsin lähteä. Mies kun vihjaa, että mene vaan, katotaan sitten mitä tapahtuu... ei voi olla vaikuttamatta asioihin...


VASTAUKSET:


t - 11.08.2009 - 15:31

Ymmärrän osittain miehesi närkästymisen siitä, että haluat lähteä vuosipäivänne kunniaksi johonkin paikkaan, johon vain sinulla on yhteyksiä. Ja vielä sellaisia joista miehesi ei pidä. Ehkä miehesi suostuu lentämään, kunhan kohde on molemmille mieluinen.

Ja kyllähän sinä varmasti voit lähteä yksiksesikin joskus. Mutta et vuosipäivänä ja varmaan sinullekin olisi muitakin mieluisia kohteita kuin tämä yksi maa, jonne haikailet.


nimetön - 12.08.2009 - 15:04

Hei!
Tuo on varmasti todella vaikea tilanne, jos/kun toinen ei pysty lentämään pelkonsa takia/se viaikuttaa siihen ettei lähde kuin "pakon edessä koneeseen"(työmatka), mutta siihen on ratkaisu ongelmaan jos haluaa.

Nimittäin siihen pelkoon saa apua jos haluaa. Ihan totta!!
Äitini kärsi vuosia ns.lentopelosta yms. sai paniikkihäiriön kaltaisia oireita. Viimein hän uskaltautui lääkäriin ja siihen on saanut avun. Siihen saa myös keskusteluapua jos haluaa esim.psykologilta.
Äitini sai ns.rauhoittavaa lääkettä jonka ottaa ennen lähtöä. Tämä rentouttaa niin ettei hän jännitä/pelkää matkustamista koneessa.

Kannattaa ihmeessä hakea apua ettei sen takia jää reissut reissaamatta jos siihen on muuten mahdollisuus!

Tsemppiä!


Mun - 12.08.2009 - 16:58

mielestä miehesi kiristää sinua sillä, että sinulla on joskus muinoin ollut jotain kontakteja tässä kyseisessä kaupungissa. Mustasukkaisuutta tuo on, takertumista menneeseen ja epäreilua sinua kohtaan. Kannattaa jatkossa varata matka jonkun ystävän kanssa, mikäli miehesi ei ole valmis muuttamaan omia asenteitaan ja hakemaan apua lentopelkoonsa, siihen kun tosiaan saa halutessaan apua. Taitaa vaan olla miehesi tapa roikkua sinussa ja pitää sinut kotona. Pidähän puolesi, ettei elämä mene ohi!


ap - 14.08.2009 - 00:21

Kiitokset kommenteista! Kaikki puhuivat asiaa.

Lentopelko ei ole ihan ainoa syy miksei lennä. Miettii myös ilmastoa ym. Saattaa olla sitten ihan periaatteellinenkin juttu.

Ollaan kriisin keskellä ja meidän piti aloittaa suhde uudelta pohjalta vanhat unohtaen. Ehkä alitajuisesti koettelinkin miestäni asialla.

Kuitenkin mun lähtöhalu tuli niin voimakkaana, että turha sitä on yrittää tukahduttaa. Ei toinen ihminen saa sitä estää. Toki tämän meidän vuosimatkamme päämäärä voi olla mikä tahansa.

Mies keksi ratkaisuksi, että hän tulee autolla perässä, mä voin lentää. Saattaa olla tosissaan. Tänään sanoi, että mene vaan yksin (siihen maahan mihin haluan), kunhan et tuo tauteja tullessasi. Hänen on nyt pakko ajatella asiaa tosissaan, koska olin jo eroamassa (en tämän asian vuoksi). Nyt hän on ryhdistäytynyt ja yrittää ajatella myös minua ja tarpeitani. Vielä jaksan kokeilla, vaikkei se helppoa tule olemaan. Kummallekkaan.


no - 14.08.2009 - 22:10

minusta on aivan säälittävän pieni asia, mistä sä tinkaat miehesi kanssa. onhan maailmassa paljon muutakin nähtävää ja koettavaa kuin sinun halusi mennä jonnekin kauas.

oletko koskaan kysynyt mitä miehesi haluaisi?


ap - 15.08.2009 - 13:07

no: Olen kymmenen vuotta toteuttanut sitä mitä mieheni haluaa eli mökkeilyä. Minun haluni käydä vielä katsomassa entistä asuinpaikkaani ei ole minulle säälittävän pieni asia.


Juuri niin - 15.08.2009 - 13:46

Ei ole oikein, että ap ainoastaan suhteessa antaa periksi, miehen pitää pystyä edes välillä samaan. Nimimerkki "no" ei ehkä ihan sisäistänyt lukemaansa. Jotenkin tuo ap:n miehen käytös kuullostaa tosi lapselliselta. Jos suhde on kunnossa, mitä väliä on jollain vuosien takaisilla tapahtumilla paikassa x? Aika monilla niitä entisiä asuu samassa kaupungissa ja koko ajan


ap - 15.08.2009 - 13:56

Juuri niin: juuri näin. En mäkään ole mustasukkainen kymmenille kaupungeille missä hän on luuhannut ennen mua.. Eli mielestäni turhaa ja ihmeellistä. Joku asennevamma suorastaan.

 

VASTAA VIESTIIN

Lähettäjän nimi:

Viesti:

  


| Etusivu | Vanhemmille | Lapsille | Koti & ruoka | E-kortit | Info | Palaute|