Ei ole vielä vastannut viestiini. Keväällä olin jo siinä pisteessä, että jos ei mennä keskustelemaan ongelmistamme jonnekkin, niin ero tulee. Varasin ajan ja ilmoitin sen miehelleni. Ei tullut. No jäin vain hiljaa seuraamaan tilannetta.Sitten perustin oman yrityksen. Halusin jotain omaa puuhaa. Olin sitä ennen työskennellyt mieheni firmassa. Siitä ei tullut mitään. Tein muutamia virheitä, enkä saanut toista tilaisuutta.
Oma yritykseni antoi minulle takaisin elämänhaluni, niin silloin koin. Nyt sitten kun tajusin, ettei yritykseni kannata ja se täytyy lopettaa, niin paluu arkeen koitti. Kun kerroin miehelleni tilanteesta niin jo samana päivänä hän halusi kommentoida heti tilanteen tullen, etten tajua yritystoiminnastakaan mitään.
Olemme aina riidelleet paljon ja kiivaasti. Sen vuoksi olen monta kertaa halunnut erota. Nyt se on jo selkeää, elämä helpottuisi.
En tiedä enää syitä miksi olla tuon ihmisen kanssa, joka ei mua tunnu arvostavan. Meillä on pieni lapsi ja jo hänen tulevaisuuden takia haluan erota. Olen ollut kärttyisä ja allapäin. Jos joskus harvoin lähdemme lomalle tai johonkin yhdessä, niin riita sielläkin tulee. Pienistä asioista.
Nyt on mulle aivan sama kuka on ollut syyllinen jne. Haluan vain toisen elämän.
VASTAUKSET:
Selvä - 19.07.2009 - 12:55
Selvä!
Trulliina - 19.07.2009 - 20:36
Selvästi olet yrittänyt suhteesi eteen tehdä töitä ja "heittänyt pallon" miehellesi, joka näköjään ei ole ottanut sitä ehkä tosissaan. Musta se osoitti positiivista rohkeutta, kun perustit oman yrityksen, vaikka siinä sitten kävikin miten kävi. Voisit ajatella, että jos tulevaisuudessa haluat yrittää uudelleen, niin osaat taas paljon paremmin. Ehkä todella on hyvä, jos muuttaisitte toistaiseksi erillenne, koska omassa kodissaan pitää musta tuntua hyvältä, eikä joutua aina sorretuksi ja nälvityksi.
Toivon sulle paljon voimia ja tsemppiä. Olet oman ja lapsesi elämän paras asiantuntija 
Voin vaan - 20.07.2009 - 13:45
kuvitella millainen 'yrittäjä' tämäkin aloittaja on.. Teki miehen firmassa työskennellessään 'muutamia virheitä'.. Olisi hauska kuulla mitähän nämä virheet oli ja myös miehen puoli asiasta. Aika säälittävää sanoa että lapsen tulevaisuudenkin takia haluat erota -jos lasta ajattelet niin soisit hänelle molemmat vanhemmat etkä itsekkäästi ajattelisi vain itseäsi.
ap - 20.07.2009 - 23:08
Kiitos vastauksista! 
Nyt kuitenkin jatkan sekä miehen että yritykseni kanssa.. No, omiapahan ovat ongelmani. Nostin kuitenkin kissat pöydälle ja saimme puhuttua asioita. Jos vanhemmat jatkuvasti riitelevät, niin kumpi sitten on parempi, yhdessä vai erikseen, lapsen kannalta? Minulla oma näkemys asiasta.
Jokaisella on - 21.07.2009 - 12:00
toki oma näkemys. Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että jos vanhemmat riitelevät alvariinsa niin lapsi siitä kärsii ennemmin tai myöhemmin.
Eli erikseen parempi.
ap:lle - 21.07.2009 - 21:59
äkkiäpäs mielesi muutit??....
Minkki - 23.07.2009 - 22:51
Mielestäni se ei todellakaan ole itsekästä ajatelua, että eroaa. Lapsen takia ei todellakaan saa jäädä huonoon suhteeseen, joka tekee onnettomaksi. Onnettomaksi se tekee lapsen, joka näkee, että äiti ei ole onnellinen. Parempi kaksi erillään asuvaa vanhempaa, kuin vanhemmat jotka tekevät toisensa onnettomiksi. Ja nyt puhun omasta kokemuksesta tällaisen perheen lapsena!!! olen onnellinen, että oma äitini oli rohkea ja teki sen ratkaisun, että erosi isästäni (vaikkei hän paha ihminen olekaan) ja teki upeaa työtä kasvattaessaan minut yksin, josta arvostan häntä todella. Että mietippäs sitä "Voin vaan"...Itse en ole yh, kuten nyt varmaan ainakin "voin vaan" ajattelee, vaan hyvässä parisuhteessa. Mutta mielestäni juuri lasten takia kannattaa yrittää kaikkensa ja jos se ei riitä, juuri lasten takia myös erota!
Iloinen vaimo - 17.08.2009 - 02:21
Kerrankin järkevää tekstiä yläpuolella, eikä sitä ainaista kumppanin panettelua ja surkuttelua, muttei kuitenkaan erota vaan valitetaan vuosikaudet ja lapset kärsivät puhumattakaan aikuisten henkisestä tilasta. Joku muukin täällä ajattelee kuten minä!
VASTAA
VIESTIIN
