Haluaisin tietää, onko kenelläkään muulla samanlaista ongelmaa, eli läheisriippuvaisuudesta kai on kyse. Minun kohdallani mm.riippuvuus seksistä, vaikka en itse oikeastaan koskaan seksiä edes halua, mutta "kuolen", jos toinen ei koske tarpeeksi usein. Eli itse seksi ei ole minulle tärkeää, vaan se, että tiedän toisen haluavan minua. Ja jos tunnen, että toinen ei halua (yleensä kai käytökseni johtaa siihen), tunnen vihaa ja katkeruutta, tilanteesta on vaikea löytää ulospääsyä. Olen miettinyt, olenko mahdollisesti kokenut lapsuudessa hyväksikäyttöä, mutta kai sen muistaisi? Kun tuntuu, että sabotoin aina seksi-elämän pilalle.
VASTAUKSET:
ääääh - 26.06.2009 - 00:06
Ei vitsit, vois olla ihan mun kirjottama!!! :O En osaa kuitenkaan juuta enkä jaata sanoa, mutta ihan on minun elämästäni tuo teksti.
Kerran miesystäväni piti lähteä alkuillasta kotiinsa, koska tuli joku meno heti seuraavalle aamulle, et hänen oli helpompi mennä kotoaan käsin sinne. Jumankauta miten suutuin kun ajattelin et ois voitu olla viel yks yö yhdessä, ku nähdään vaa pari kertaa viikos...
nh - 26.06.2009 - 08:23
jonkun verran mullakin on tota.Vaikka en seksiä niin kovasti haluaisikaan, niin kyl se kismittää jos mieskään ei halua..
Ilman - 26.06.2009 - 12:47
Ihan olisi voinut olla mun kirjoittama tuo ap:n viesti. Todella inhottavaa 
mitenköhän oppis tuosta eroon??
Mimosa - 26.06.2009 - 20:36
Joo, olen kans miettiny, mistä tämä ongelma vois juontaa. Sitä on liikaa toisen armoilla. Itsetunto on kiinni siitä, koskeeko se toinen vai ei. Onneks mun mies ymmärtää, miten toimia, eli tietää, että piristyn kun saan kosketusta. Sitten, jos ei ole vähään aikaan mitään, masennun. Minäkään en tiedä, mistä tämä johtuu..
täällä - 26.06.2009 - 22:13
toinen samalainen. ihan kuin omasta suusta tuli tuo teksti 
Vesihelmi - 27.06.2009 - 00:04
Kuulostaa erittäin tutulta! Itse olen sabotoinut aiempia suhteitani pettämällä, koska en ole saanut riittävästi läheisyyttä ja hellyyttä. Oletan, että heikolla isä-tytärsuhteella on tähän ollut suuri merkitys.
Nyt kuitenkin (ja onneksi) ovat välini isääni erittäin hyvät ja miesystäväni on yhtä hellyydenkipeä hupsu kuin minäkin Elämä siis vihdoinkin hymyilee sillä saralla.
Mimosa - 27.06.2009 - 11:36
Minäkin olen pettänyt aiemmin, en tässä suhteessa, enkä sitä tekisi. Mulla taas on ollut vaikea äiti-suhde, isään aina ollut hyvät välit. Nykyisin välit äitiin ovat oikein hyvät. Mutta kai ne lapsuuden traumat vaikuttavat edelleen, osaksi, vaikka elämä on ihan hyvällä mallilla. Kun vielä tän asian saisi selvitettyä.
Sama - 27.06.2009 - 23:53
Täällä ihan sama tilanne!
Mimosa - 29.06.2009 - 10:38
Meillä on mennyt nyt siihen, että spontaanius seksistä on kadonnut (tosin meillä on pian 9 kk ikäinen poika ja 9-v. tyttö), tuntuu että aloite pitää miehen tehdä väkisin. Hän sanoikin, että aloittaminen on vaikeaa, mutta aina se on ihanaa kun alkuun pääsee.. Tuntuu siis, että en oikein sytytä miestä. Loukkaa..Mies sanoikin, kun valitin jokin aika sitten, että miksi meillä ei ole vähään aikaan mitään ollut, että voisin minäkin tehdä jotain asian eteen, kun vaan kalsareissa kuljen tai vanhassa virttyneessä yöpaidassa, sanoi myös, että ole nainen! Mitä sillä sitten tarkoittikin..
Mimosa - 29.06.2009 - 11:40
Ollaan oltu miehen kans 1v.8kk yhdes, josta 8 kk naimisis..Eli 9-v. tyttö on miehen, ei meidän yhteinen.
kuule - 29.06.2009 - 12:22
ostappa joku kiva kesämekko, nyt niitä saa tosi halvalla. niin minäkin tein. ostin heti kolme ja mieheni meni aivan sekaisin. saan kuulla jatkuvasti kuinka seksikäs olen, ihanat rinnat jne.
ehkä miehesi kaipaa sinun näyttävän välillä naiselta, siis että pukeutuisit nätisti. ja ihme vaikutus sillä on kuule sinuun itseesikin, ainakin minuun on ollut. haluaisin vain olla niissä mekoissa koko ajan 
Mimosa - 30.06.2009 - 20:24
Joo, kyllä mies heti huomaa jos mulla on jotain kivaa päällä (vaikka läpinäkyvä yöpaita), sanoo että "vau". Ja koskettelee kyllä esim. ohimennessään. Ja sanoo mun olevan hyvännäköinen. On nää jutut paljon itsestäkin kiinni..
Nimetön - 05.07.2009 - 10:10
Heippa,
Täällä myös samankaltaisia ajatuksia. Suosittelen parisuhde-/seksuaaliterapiaa. Sinne voi hakeutua yksin tai kumppanin kanssa. Itse monen vuoden jahkailun jälkeen rohkaistuin sellaiseen menemään ja oli erittäin hyvä kokemus. Ajattelin myös jatkossa käydä. Suosittelen!
Mimosa - 06.07.2009 - 19:40
Seksuaaliterapiaa oon ajatellutkin. "Tavallisella" psykologilla oon käynytkin, mutta ei oo tullu oikein apua tähän asiaan. Luulen kans, että se vois auttaa.
Mimosa - 06.07.2009 - 19:42
Tuntuu, että multa puuttuu itsetunto näissä seksi-asioissa.. Ja oon kai liian estoinen (sitä ainakin mies valittaa).
VASTAA
VIESTIIN
