VASTAUKSET:
viivi - 29.06.2008 - 14:53
En oikein osaa lohduttaa, mutta kirjoituksesta päätellen rakastatte toisianne. Ehkä paras neuvo on, että odottamalla hyvä tulee! Ehkä mies kuitenkin jossain vaiheessa ymmärtää, jos sinua rakastaa, ettei se kihlautuminen ja alttarille meno niin kauhistuttavaa ole! 
Koita pärjäillä!
Nennu - 29.06.2008 - 15:18
oisko susta parempi että miehesi menisi vaan sen takia kihloihin että sinä pyysit (pakotit) eikä oikeesti sen takia että itse sitä haluaa..?Mulle tulisi se aina väkisinkin mieleen kun näkisin sormuksen sormessani..miksi olet katkera eihän heidän suhde oo kestänyt kauaa ja vaikka kihloissa ovatkin, ihmiset eroaa nykysin aika usein 
odottele vaan ihan rauhassa tuskin haluat olla naimisissa miehen kanssa kun tiedät ettei se oikeesti ollutkaan vielä valmis siihen!
Tuittu - 29.06.2008 - 16:23
Älä ole katkera.
Ja en tiedä miten kauan olet miehellesi asiasta puhunut, mutta lopeta se. Jotkut miehet (ainakin omani) ovat nimittäin sellaisia, että jankutus vain pitkittää, pahentaa ja hankaloittaa asioita.
Monesti teki mieli minunkin miehelleni esittää tämä kihlatoive, mutta onneksi olin hiljaa. Hän on sen sortin "jäärä" että ei taatusti olisi kosinut vuosikausiin, jos olisin asiasta naputtanut...
Tuli ja kosi nimittäin aivan yllättäen tavallisena koti-iltana
ninna - 29.06.2008 - 19:31
mieti jos ne tein tuttavat sattuu eroon ni miten kateellisia ne on teille. 
ne on pahasti jumissa toisisaan. (sormukset lentää jokeen, avioero jne.)
olipas tyhmä näkökanta 
TIEDÄN!! xD
OnniTyttö82 - 29.06.2008 - 19:53
Mä olen sitä mieltä että jos rakastatte toisianne ja olette eläneet onnellisina yhdessä jo kohta viisi vuotta, niin ei sitä eloa mikään sormus muuta. Kaunistahan se on ja antaisi sinulle varmaan sellaisen "turvallisuuden" tunteen jos olisitte kihloissa/naimisissa. Mutta mun mielestä, jos oot onnellinen ja miehesikin on, niin eikös se kuitenkin ole se tärkein asia? Liikaa mun mielestä hössötetään tänä päivänä naimisiin ja kihloihin menoa ihan kuin se olisi joku pakollinen päämäärä mihin olisi suhteen tietyssä pisteessä päästävä. Ja usein sitten käykin niin että unohdetaan se pääasia eli parisuhde. Minun mielipide, en tarkoita loukata ketään. Itsekkin olen kihloissa ja voin sanoa että ihan yhtä onnellinen olisin ilman tätä sormustakin.
pipsa77 - 30.06.2008 - 00:26
mä ymmärrän sua kyllä. vaikka tottahan nuo aikaisemmat lauseet ovat,että parempi aika kun mieskin on siihen sitten halukas ja valmis...
mutta kyse olikin sun tunteista ja niistä puhuminen tähän asiaan,- ei miehen
itselle naimisiin meno on ollut lasten syntymän jälkeen isoin ja onnellisin asia.
me mentiin miehen kanssa naimisiin 1,5 vuotta sitten vuoden seurustelun jälkeen, ja olen tosi onnellinen avioliitosta.
niin minulle kuin miehelle liitto merkitsee niin erilaisia asioita kuin seurustelu tai avoliitto. (ei olla uskovaisia silti)
ja kun muistan aikaa ennen avioliittoa, huomaan kuinka se tasapainottaa jopa päätä 
ja varmasti sinunkin kohdalla kun toisianne rakastatte,se tunne että saisi lupautua toisilleen,on se iso asia ja jota toivot kovasti.
toivotan lykkyä tykö!
mikäs - 30.06.2008 - 13:10
ihmeen autuus sit koittaa kun on kihloissa.
Höpönpöppöä koko kihlat.Naimisiin sitten suoraan vaan.
Sormusfriikki - 30.06.2008 - 22:21
Ymmärrän suo täysin!
Itse olen ollut jo pari vuotta naimisissa, mutta muistan hyvin ajan, kun odotin kihlautumista. Jotenkin se sormus sormessa tuntui siltä, että nyt ollaan ihan oikeesti. Häistäkin odotin eniten vihkisormusta. Koko sormusjuttu on järjellä ajatellen tyhmää -tiedän- mutta minulle ainakin todella tärkeää. En koskaan muulloin ole ilman sormuksia, paitsi pullaa ja sämpylöitä leipoessa =)
Ehkä omassa päässäni kehittelin ajatuksen, että nyt kun minulla on mieheltä saatu sormus, hänkin tahtoo todella näyttää, että olemme oikeasti yhdessä, ja sitoutuneet myös muiden silmissä.
Ansu-78 - 01.07.2008 - 02:05
Musta toi kihlautuminen on kokenut inflaation, ku niin monet vaihtaa sormuksia seurustelun merkiksi. Mä kyllä kannatan myös tota suoraan naimisiin vaihtoehtoa. Lapsen myötä naimisiin meno on tullut ajankohtaiseksi, sillai romanttisesti pahan päivän varalle. Mutta meillä molemmat ovat samoilla linjoilla.
rakkaus - 01.07.2008 - 09:24
tärkeämpää kuin sormukset
mutta jos mies ei halua, ei halua.. ei ole kiva alttarille väkisten mennä
onko sanonut, mitä pelkää? alttarille menoa, kirkkotoimistusta? isoja hääkuhlia? vai haluaako pienet häät mieluummin??
ap - 01.07.2008 - 12:55
Ensin kiitän kaikkia monipuolisista kommenteista ja vastauksista! olette saaneet hyvälle mielelle.
Olen kysynyt mitä pelkää ja vastauksena olen saanut, että : En ota itsestäni selvää yms..
kiti - 01.07.2008 - 14:03
niin...ehkä hän ei vielä tiedä mitä haluaa...anna rauhassa miettiä...älä käske häntä kihloihin kanssasi vaan pyydä häntä miettimään että mitä hän haluaa elämältä ja teidän parisuhteelta...mieti itse samaa
joo - 01.07.2008 - 20:52
tuollainen juttu joo. Itselleni kävi että kahdeksankaan seurusteluvuoden jälkeen ei tapahtunut mitään. Juttu meni näin; olimme seurustelleet n. 5 v ja olimme todella onnellisia, mutta kihlautumisesta alkaessani puhua, ilmeni rinnakkaissuhde, että se siitä onnellisesta parisuhteesta. Tänäpäivänä en suostu kosintaan, se on varma se.
mietin... - 03.07.2008 - 01:35
Mietiskelin tuossa tuota sormusjuttua, että entä jos ehdottaisit "seurustelusormuksia".
Siis ei kihloja, vaan vaikka sormusta sinulle, jota pitäisit sitten vaikka väärässä nimettömässä.
Tulisiko siitä parempi mieli?
Ja miehelle voisit sanoa, ettei tämä tarkoita mitään sen enempää, kuin että miehesi on ostanut sinulle lahjaksi sormuksen.
Lahja muiden joukossa, mutta sellainen, josta sinulla mieli parantuisi.
Kihlat eivät muuta asiaa, jos rakastatte toisianne.Ja kihloissa (sekä naimisissa) voi olla ilman sormuksiakin. Mutta voisi olla hyvä vaihtoehto (kompromissi) se, että saisit "merkin" miehesi rakkaudesta sinua kohtaan, ilman että miehesi sitoutuisi sinuun sen ihmeellisemmin kuin nykyäänkään.
Mutta sinulle siitä sitten ehkä tulisi parempi mieli. Ja sitä "oikeaa" sormusta odotellessa.
VASTAA
VIESTIIN
