Uutinen tämäkin: Luulenpa, että sittenkin selviän hengissä avioerosta. Ehdittiin olla vain muutama kuukausi naimisissa kun mies ilmoitti hakevansa avioeroa. Järkytyin ja suutuin. Olin epätoivoinen ja luulin etten jaksa jatkaa elämää edes lapsen takia. Nyt tuosta on kulunut neljä kuukautta ja olen pääsemässä takaisin jaloilleni. Taloudellinen huoli on vielä aikamoinen, mutta ehkä siitäkin selviää.
VASTAUKSET:
kyllä - 11.06.2008 - 23:29
selviää.Hieno juttu.
tallustelija - 11.06.2008 - 23:31
Voimia sinulle, niitä varmasti tarvitset!!
Minkä ihmeen takia mies tahtoi hakea avioeroa muutaman kuukauden naimisissaolon jälkeen??? Minkä ihmeen takia ylipäätänsä tahtoi namisiin??
Onpas sulla - 12.06.2008 - 00:06
karmaiseva kokemus takana. Matto vetäisty ronskisti jalkojen alta.
Hienoa kuulla kuitenkin, että päivä sarastaa. Kyllähän sinä selviät, olet jo hyvässä vauhdissa kohti tasapainoista elämää. Vielä tulee monta epätoivon hetkeä, mutta usko itseesi!
Kannustusta ja voimia lähettelen täältä, aika rajua raakuutta myöskin kokenut. Aurinkoa elämääsi!
Varovainen - 12.06.2008 - 09:13
ainakin kannattaa olla tuon syömisen kanssa. Lihomien saa varmasti masentumaan ja miehesi kätevän tekosyyn vastata sanomisiisi "kun sä oot niin lihonutkin"...
Sori - 12.06.2008 - 09:15
varovainen kannattais olla näköjään tän palstailunkin kanssa. Väärä kommentti väärässä paikassa.
hämmennys - 12.06.2008 - 09:27
...sulla sentään kesti hetken liittoa. parhaan tapauksen kuulin kun morsian kääntyi kannoilleen kirkon portailla...hmmm.. täällä suloisessa kotimaassa, mahtoi siinä olla ihmettelemistä muillakin kuin morsiamella itsellään.
... - 12.06.2008 - 12:08
mikä oli eron syy????kullostaa vaan tosi oudolle että ollaan vaan muutama kuukausi naimisissa,ei olisi sitten nainut sinua olleenkaan.
Diibadaaba - 13.06.2008 - 19:04
Eron syy selvisi minulle vasta kuukausi hänen "eroilmoituksesta". Hän oli löytänyt toisen naisen. Siihen asti en saanut edes järkevää selitystä, miksi haluaa erota. Olisiko nyt sitten onnellisempi, tiedä häntä. Ja minä menin naimisiin todellakin sillä mielellä, että yhdessä ollaan loppu elämä. Toisin kävi. Nyt en ottaisi takaisin vaikka polvillaan rukoilisi. Välillä haikea mieli kuitenkin, kun muistelee noita ihania seurusteluaikoja, sitä oltiin niin rakastuneita. Ja mies niin huomaavainen ja luotettava 
Heh heh... Toivon vain, että joskus löydän rinnalleni arvoiseni ihmisen. Vielä se on liian aikaista.
VASTAA
VIESTIIN
