Olipa kamalaa eksyä lueskelemaan tätä palstaa! Ainakin joitain ihan kauheita neuvoja ja mielipiteitä jotkut laukoo. Miten VOI sanoa toiselle vaan, että: "Miksi tollaisen miehen kanssa olet?" tai: "En mä vaan suostuisi tollaseen!"? Ihan kuin kukaan voisi noin vain lähteä kävelemään vastoinkäymisten tultua, etenkin jos on yhteisiä lapsia tai yhteinen koti! Totta kai on asioita, joita ei pitäisi sietää, kuten väkivalta, mutta lohduttaako se jotenkin uhria, että toiset laukoo:" En mä vaan sietäis"??? Ja mitä luin, niin tuota "jätä se sika" -tyyliä ehdotetaan paljon pienemmissäkin jutuissa kuin mikään väkivalta. Jos et ole itse elänyt kyseisenlaisessa tilanteessa, niin olet aika jäävi sanomaan yhtään mitään neuvoa. Et kertakaikkiaan VOI tietää, mitä kaikkea tilanteeseen liittyy ja miksei huonosti kohdeltu osapuoli ole jo lähtenyt suhteesta. Luuleeko joku tosiaan, että huonoissa suhteissa pysytään mieluusti? Ainakin moni tuntuu tosiaan luulevan, että niistä sen kun lähdetään, eikä se mitään prosessointia vaadi.
En tänne kirjoittelisi omista vaikeuksistani, paha mieli tulisi kuitenkin.
VASTAUKSET:
niin no - 08.06.2008 - 09:37
toiset on luotu alistumaan & elämään miehen kynnysmattona ja toiset ei...itse kuulun jälkimmäiseen porukkaan
Jokainen on oman elämänsä "herra" ja jos alistuu huonolle kohtelulle niin omapa on häpeänsä.
Nykyaikana kuka tahansa saa apua jos HALUAA eroon huonosta suhteesta. Oli sitten yksin,yhden tai kuuden lapsen kanssa.
Ihan turha tulla tänne mussuttamaan kuinka kurjaa elämä on jos ei sitten kuitenkaan ole rohkeutta muuttaa sitä elämäänsä yhtään paremmaksi.
Toinen kategoriahan on nämä "pyhimykset" jotka elää alkoholistien ja väkivaltaisten miesten kanssa kurjuudessa ja jaksaa raukat aina vaan uskoa siihen että kyllä se mies nyt muuttuu(siitä huolimatta että lapset säikkyy varjoaan ja kasvaa kieroon)....ja paskat sanon minä!
Kaippa ne naiset sitten hiljaa sisällään NAUTTII huonosta kohtelusta ja marttyyrin leimasta otsallaan
--XX-- - 08.06.2008 - 10:22
Voi tästä palstastahan tulis todella tylsä jos jokanen kävis vuorollaan vaan hehkuttamassa niitä onnellisia hetkiä. Ja kuinka me ei koskaan tapella eikä kenenkään mieltä paina yhtikäs mikään, kaikilla on niin täydelliset parisuhteet ja kumppanit,hohoijaa!
Elä vaan unelmissas, tuolle "no niin" alulle.
Siinähän se onki et jos sitä ihminen alkaa muuttuu pikkuhiljaa, ja varmasti on todella paljo vasta painoa "huonoissa" suhteissa myös ne onnelliset hetket.
Mun mielestä on hyvä et ihmiset pääsee ees tänne avautumaan ja kuulemaan toisten mielipiteitä.
Ei niitä tarvi kaikkien lukee jos ottaa niin kovasti päähän, et joillaki sattuu olemaan huonojaki hetkiä suhteissa.
Hyvää ja kesäistä päivän jatkoa
... - 08.06.2008 - 10:24
tulin myös tänne kattelemaan ja petyin toden teolla.ihan älyttömiä juttuja ja todella törkeitä vastauksia,ihan kuin täällä pyöris jotai 16 vuotiaita.eipä tartte toiste tänne tulla.
Ilkeää luettavaa - 08.06.2008 - 10:47
on jok ikisessä ketjussa. Näyttäis olevan suoraan verrannollista tekstin laatu siihen, mitä siellä kotona tapahtuu.
Ne miehen pahat ja haavoittavat sanat ja kenties jopa ne lyönnit kanavoituvat tänne surkeina avunhuutoina.
Toivottavasti täällä viattomien niskaan purkautuminen tuo edes jonkunlaista helpotusta.
Uskomatonta - 08.06.2008 - 11:37
miten lapsellista tekstiä tuolta "niin no"-tapaukselta. Ilmeisesti joku joka ei vielä ole tajunnut että elämässä on sävyjä myös mustan ja valkoisen väliltä. No, siperia kyllä opettaa hieman nöyremmäksi "oman elämänsä herraakin".
jee - 08.06.2008 - 12:25
kynnysmatto ihmiset vastaan toisenlaiset. 
PS - 08.06.2008 - 13:26
Jos joku kirjoittaa tänne joutuvansa päivittäin henkisen tai fyysisen väkivallan uhriksi, ja että tuo väkivaltainen osapuoli ei näe itsessään mitään vikaa eikä suostu asiasta keskustelemaan - miten siihen vastata?
Yritä puhua miehesi kanssa?
Voi, voi - välillä on huonoja aikoja - koita päästä yli??
Itse olen elänyt suhteessa jossa oli molempia väkivallan "laatuja", ja tiedän kuinka vaikeaa tuollaisesta suhteesta on lähteä kun rakastaa (tai kuvittelee ainakin rakastavansa) ja on aivopesty uskomaan, että ansaitsee kohtalonsa ja toimii itse idioottimaisesti. Ja silti - oman kokemukseni pohjalta - voin antaa neuvoksi vain ja ainoastaan, että heti pois sellaisen SIAN armoilta joka sinua huonosti kohtelee. Vaikka olisi yhteinen menneisyys. Vaikka olisi koti. Vaikka olisi lapsia. Vaikka olisi mitä. Jossakin ON jotain parempaa! Ja itse olisin joskus tarvinnut jonkun joka läimäyttää minua todellisuudella päin kasvoja jotta silmäni olisivat auenneet aiemmin. Mutta sitä eivät tutut eivätkä tuntemattomat tehneet - aina kehotettiin vain "selvittämään asiat." Ja kyllä on arpia ja muistoja ja painajaisia vielä vuosienkin jälkeen "korvan takana."
Jos itkee yksin komerossa pahaa oloaan ja nöyryytystä - ja saa vielä haukut siitäkin päälleen.. Mitä muuta neuvoja voi antaa ihmiselle kuin että pelasta itsesi?
Enkä nyt tarkoita, että kaikki kommentit olisivat välttämättä oikealla tavalla esitettyjä - ja aina edes aiheellisia - mutta HARVOIN täällä ihan pienen kinan takia kukaan kehottaa toista puolisoaan ja kotiaan jättämään..
Nimetön nyt - 08.06.2008 - 13:59
PS, voiko sinulle laittaa mailia?
niin no - 08.06.2008 - 20:28
lapsuuteni olen elänyt alkoholisti yhäidin terrorin alla. Nuorempien sisarusteni "huoltajana" olen joutunut olemaan seitsemän vuotiaasta asti ja seurannut toinen toistaan väkivaltaisempien/päihderiippuvaisten miesystävien ohimarssia. Jälkeensä jättivät useimmiten äidilleni uuden vauvan...
Että tällaisessa haavemaailmassa minä olen elänyt
Olen hankkinut itselleni ammatin,ihanan työpaikan,kaksi maailman parasta lasta ja tasa-arvoisessa avioliitossa elelen onnellisena.
Päivääkään en alistuisi elämään samanlaisessa paskakasassa kuin useimmat täälläkin vinkuvat naiset elävät
Se on katsos ihan itsestään kiinni minkälaista elämää elää
joopa joo - 08.06.2008 - 20:41
selittää sun tyyliä, "niin no". Katkeruus menneestä.
PS - 08.06.2008 - 20:47
Nimetön nyt:
Laita vaan. Osoite on
ps1970@suomi24.fi
E - 08.06.2008 - 23:13
"Two things in life are certain:
1. You were born
2. You will die
What happens inbetween is up to you."
moiks - 09.06.2008 - 22:25
tuota....ONNEKSI ei ole tarvinnut samoja kokea, kuin monet muut..tuskasaa on jo AJATELLA sellaista tilannetta itselle, joten VOI kommentoida ihan asialinjalla, ja tukea tai sanoa OMAN mielipiteen silti!
Räppänä - 10.06.2008 - 12:52
Ei "kynnysmattona" oleminen ole VALINTA. On totta, että nykyisin on apua saatavilla MUTTA se ei ole niin yksinkertaista. Tiedän hyvin kuinka turhauttavaa ja suututtavaakin on katsella vierestä vaikka ystävää, joka elää todella huonossa alistetussa parisuhteessa eikä avunantoyrityksistä huolimatta pääse eteenpäin. Surullisen tavallista on myöskin tämä että kun lähdetään, palataan takaisin väkivaltaisen/juopon/whatever ihmisen luokse.
Jos kyseessä on alistava mies, alistaminen tapahtuu yleensä sekä henkisesti (ainakin) että fyysisesti - mielestäni fyysiseen väkivaltaa liittyy aina myös henkistä. Tällainen ihminen voi saada 'uhrin' oikeasti manipuloitumaan niin, että ihminen murenee, menettää oman identiteettinsä, pahimmissa tapauksessa tämä tyrannipuoliso saa katkaistua kaikki vaimon siteet muihin ihmisiin jolloin tällä ei kerta kaikkiaan ole mitään. Ajan kanssa voi käydä niin että ihminen kerta kaikkiaan menee niin rikki että lopulta kuvittelee ansainneensa kaiken sen loan mitä päällensä saa.
Sen vuoksi minusta on hyvin ajattelematonta mennä sanomaan ketään luuseriksi tai kynnysmatoksi, jos ei todella tiedä suhteen taustoja ja kokonaistilannetta.
Kaikki meistä varmasti ovat aikoinaan päättäneet, että kerran jos esim. lyödään niin lätkimään lähdetään, toinen asia on sitten että miten helppoa se on jos sellainen tilanne tulee oikeasti kohdalle.
VASTAA
VIESTIIN
