PERHEKERHO KESKUSTELUT - PARISUHDE

| Vastaa viestiin | PARISUHDE |

mitä tehdä

tiedä en - 31.05.2008 - 22:51

meillä miehen kanssa nyt tosi tulehtuneet välit.
2vk ollu poissa kotoa.välillä ollaan nähty ja yritetty jutella,mutta tosi vaikeeta on.
mulla kohta laskettu aika. ja ongelmana on meitin esikoinen, 2v.
mun vanhemmat haluais ottaa sen hoitoon kun ei tiedä koska se lähtö tulee ja muutenkin kun mun olo alkaa olla aikas tukala. en oikein tahdo enää perässä pysyä ja ulkoillakin pitäis.
miehestä ei oo mitää apua. ei mee minnekkään sen kanssa ilman mua, joten en saa hetkeäkään levättyä.
nyt sitten ilmotti et mun vanhemmat eivät voi ottaa lasta hoitoon, koska mun pitää jaksaa vaan hoitaa sitä.
kun kysyin, että mitäs tehdään sit kun pitäs lähtee synnyttämään niin eipä kuulemma tiedä.
sanoin, että tarkottaako se nyt sitten sitä et mun pitää ottaa lapsi mukaan sairaalaan ja et sieltä ettivät sitten jonkun sosiaalityöntekijän käsiinsä ja vievät sen lastenkotiin VAI?
hänhän ei voi hoitaa kuulemma lasta.
ja alkaa luotto olla niin menny koko äijään etten edes taitas uskaltaa jättää lasta sille.
kun koko ajan vaan miettisin et saako lapselle ruokaa ja tekevätkö mitään yhdessä.
oon niin lukossa tästä tilanteesta ja pelkään koko synnytystä jo ihan hirveesti.
en uskalla puhua asiasta kenellekkään ja uskon/luotan/odotan ettei mieheni voi käyttäytyä noin paskamaisesti ihan oikeesti.
mies muistaa koko ajan mainita et sil on samanlaiset oikeudet päättää lapsen asioista,mutta vastuusta ei puhu mitään. oon henkisesti niin loppu, että en tahdo millään jaksaa lapsen kanssa vaan itkeä tihrustan kaiken yötä ja kuulostelen itteeni ettei vaan synnytys oo alkamassa.
pelottaa ettei esim sossussa uskota mua, vaan ennemmin miestä.ja tietty pelkään et ottavat lapset pois multa kun olen niin lähellä hermoromahdusta. ja et mulle saadaan jotku hullun paperit ja ja ja..
en tiedä.

VASTAUKSET:

Selja - 31.05.2008 - 23:37

Olennaista tuossa mielestäni nyt juuri on se, että sillä sinun 2-vuotiaallasi pitää olla turvalliset ja hyvät oltavat. Voisin kuvitella, että jos ei häntä voi viedä vanhemmillesi ja miehesi ei osaa lasta hoitaa, voisi soittaa jonnekin sosiaalisysteemiin ja kysellä sieltä ohjeita. Et varmaan ole ainoa, joka on tuon tyyppisessä tilanteessa ollut, joten ehkä sieltä saa jotain toimintamalleja (ja hoitopaikan lapselle).

Koeta jaksaa, vaikka vaikeaa olisikin.

jjj - 01.06.2008 - 00:12

jos ukko ei ota vastuuta niin ei se voi päättääkään asiosta! tyhmä ukko sulla! vie ihmeessä vanhemmillesi lapsi!

.... - 01.06.2008 - 01:22

miehesikö sanoi ettei vanhemmillesi lastanne voi viedä? jos ymmärsin oikein niin sinuna veisin jos ei muuta paikkaa olisi, mutta muuten yhdyn edellisiin kirjottajiin että kysele apua sosiaalityöntekijöiltä.
Voimia ja haleja sinnepäin!

M - 01.06.2008 - 02:02

Jos vanhempasi haluavat ottaa lapsen hoitoon, ja itse haluat lapsen viedä vanhemmillesi hoidettavaksi, niin vie! Sehän ratkaisee kaikki ongelmat. Ei sinun tarvitse miestäsi kuunnella tässä asiassa, jos hänellä ei ole mitään tuon fiksumpaa sanottavaa.

ap - 01.06.2008 - 06:39

....:lle, juu mieheni ei siis halua antaa lasta mun vanhempien hoidettavaks.
tiedänhän mie ettei muuta vaihtoehtoa kun antaa lapsi niille ja mieskin sen tietää. mutta luulenpa et käy aukoo päätään niille, se kun voi sanoa iiihan mitä tahansa, ei häpeä. ja sen suusta tulee kaikkea paskaa, uhkaa tappaa kaikki maailman ihmiset ja ei anna mulle koskaan rauhaa.
en ikinä voi olla jonkun muun miehen kanssa jos meinaan lapset pitää itelläni. ja plaa plaa plaa.
ja on antanut ymmärtää et kertoo millainen huono äiti ym minä olen. en vaan jaksas sotkee niitä tähän enempää kun on tarvis..ja kai se sit tuntus niin lopulliselta tää meijän väisätmätön ero.
mut hirveetä sanoa toisille ettei täs nyt apua tarvita kun oon ihan rikki ja väsyny.
nytkin aamu alkoi 5 aikaan ja nukkumaan pääsin(kaiken sen v..n vatmomisen jälkeen) puolen yön maissa.
ja pelottaa ihan hirmusesti jo se vauvan kanssa kotiutuminen kun ei sais olla ketää auttamassa..et miten pääsen kauppaan ja miten ite pääsen paranemaan, jos ei hetkeäkään kukaan auttamassa.
no, mutt kiitos kaikille.ja asioillahan on tapana jotenkin lutviutua. eikö niin?

Taustailija - 01.06.2008 - 08:51

Et kai sä oo tosissas?? Ihan ekana nyt kerrot vanhemmilles kaiken, sit kerrot neuvolassa kaiken ja et enää päästä äijääs sekoamaan sun elämääs. Tärkeintä tässä tilanteessa on lapsi, se nykyinen kuin tulevakin. Vastuutonta antaa jonkun kusipäämiehen pilata pienen viattoman elämä!

varmasti sun porukat auttaa sua niin paljon kuin vaan haluat, ja sitähän sä tarviit. Mikä sun miehes on noita asioita sulta kieltämään? Jos ei kerran itse pysty olemaan perheensä tukena niin kyllä siihen joku muu tarvitaan.

Mieti nyt ihan ensimmäisenä mikä on parasta sulle itelles ja lapsille, ilman että edes aattelet sitä äijää. Selkärankaa nainen! Ja tsemppiä!

Hyvä - 01.06.2008 - 15:10

Taustailija!! Veit sormet näppikseltäni!! Nyt ap vaan taistelutahto ylös!! Ei sun äijäs sua pomottele!! Teet just niinkun Taustailija neuvoi!!!

jep - 01.06.2008 - 15:40

taustailijan puheisiin mäkin yhdyn.
Uskomaton äijä,ite luulee,että voi tehdä mitä vain ja sitten sulta kieltämässä asioita..
älä kysele mitään mieheltäs vaan tee niinkuin itse parhaimmaksi näet
lapset aina etusijalla

sinä - 02.06.2008 - 16:26

et kuule lastas menetä,kyllä se taitaa olla miehesi jolle niin käy.Raskaana on tunteet tuollaisia kun tuntuu tietty avuttomalta olo ja tarttis apua.älä kuuntele enää miestäsi.Nyt selkä suoraks ja päättäväinen asenne ja homma hoitoon.Sovit vanhempiesi kanssa että lapsi tulee sinne ja piste.Siihen ei miehelläsi ole mitään sanomista jos ei itse ole valmis auttamaan.Kohta synnyttämään reippain mielin ja sitten katselet onko miehestäsi muutenkaan mihkään.Sinä pärjäät lasten kanssa varmasti keskenäänkin ja on sulla omat vanhemmat apuna.Älä anna sen äijän nujertaa susta kaikkia voimia ulos.Et sinä lapsiasi menetä,tiedän että se tunne tulee kun toinen on tollanen ja itse taistelu kyvytön suunnillee.Tsemppiä asiat pikkuhiljaa järjestyy.

jelena - 03.06.2008 - 00:23

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/turvakodit/
"Perheväkivallan piirteet voivat olla moninaisia: lyömistä, potkimista, tönimistä, kiusaamista, eristämistä, alistamista, seksuaalista väkivaltaa, pilkkaamista, haukkumista, uhkailemista, räyhäämistä, esineiden ja paikkojen rikkomista ja mustasukkaisuutta tai puoliso saattaa käyttää yksin perheen varat."

Otappa yhteyttä lähimpäm turvakotiin, sieltä saat apua tilanteesi.

ap - 03.06.2008 - 15:02

hiukan oon saanu pyöriä pyörimään. sossuun ottanu yhteyttä(olen ennenkin asioinut, kun on ollut ongelmia miehen kanssa).
nyt mieheni ei vaan halua uskoa taikka kuunnella mua. vaan vaatii virallisia lappuja ja lippuja, että voi tulla tapaamisiin sossuun. kun yritän selittää, etteivät kerkeä lähettää lappua kun tää asia on hiukka kiireellinen, niin sitten ei kuulemma tule.
noh, esikoinen lähtee tänään mummolaan ja nyt on sitten pakko kertoa jo vanhemmille, että homma kusee ja pahasti.
ja että mies kun saa tietää et lapsi on siellä, niin varmaan soittaa ja haluaa tulla hakemaan lapsen.
JELENA:lle:
olen ollut turvakodissakin pariinkin otteeseen, mutta kun se tarkoittaa vaan sitä, että on seinät ja katto pään päällä. esim..mun tilanteessa tartten kohta lapsenhoitoapua, niin sitä sieltä ei järjesty.
olen niin loppu kaikkeen, ja pelottaa tulevaisuus. ja et miten saan lapset pidetty itelläni.
ja varsinkin kun pelkään hermoromahdusta ja mitä sitten..
mielenterveystoimistossa kun oivat jo sitä mieltä, että alan olla niin loppu, että kauaa en enää jaksa.
ja kaikkihan on vasta alkamassa kun toinen lapsi syntyy.
pakkohan sitä on jaksaa ja yrittää päivästä toiseen.
noh, nyt kun saan lapsen mummolaan niin oikasen itteni sänkyyn ja vedän hirsiä juuuuust niin kauan kun hyvältä tuntuu.

Taustailija - 04.06.2008 - 17:56

Hyvä et oot saanut asioita etenemään! Nyt vaan lopetat hetkeksi huolehtimisen, nukut ja "huollat" ittees, valmistaudut synnytykseen ja yrität kerätä voimia.

Porukoilles sun täytyy kertoa kaikki, etteivät anna lasta miehes matkaan. Mitenkähän toi käytännössä toimii, jos miehes on virallinen huoltaja? Mut jos ei ole kykenevä huolehtimaan lapsesta niin eihän sellaiselle voi vastuuta pikkuisesta antaa. Keskustelkaa nyt tästä asiasta, tehkää suunnitelmat selväksi eikä sun tarvikse miehelles edes kertoa mitään, vastata puhelimeen tai päästää käymään.

Yritä jaksaa ja lycka till synnytykseen

 

VASTAA VIESTIIN

Lähettäjän nimi:

Viesti: