Lähetä
e-kortti
ETUSIVU VANHEMMILLE LAPSILLE KOTI & KEITTIÖ E-KORTIT

PERHEKERHO KESKUSTELUT - LAPSET


| Vastaa viestiin | LAPSET |

Tytär kuin tuulimyrsky

maam - 23.09.2009 - 10:24

Tyttäreni,ikää 2v7kk,on kuin pyörremyrsky.Olen viettänyt aikaa hänen kanssa,nyt hoitovapaalla ja lapsi ainokainen.Nyt olemme alkaneet "kerhoilun" esim.muskari,perhekerho ja uimakoulu,mutta kun neiti ei pysy hetkeäkään paikoillaan ,saati että kuuntelisi mitään ohjeita ja toimisi niiden mukaan.Ja jotta äidillä olisi vieläkin tukalampi olo-pitää vielä ohimennessä työntää toisia kumoon...Tytär on samanikäisiään "kehittyneempi",puhe,motoriikka,yms.mutta sosiaaliset taidot aivan nolla...kysymys kuuluukin,pitääkö jatkaa kerhoissa käymistä sitkeästi vaiko odottaa muutama kuukausi???pelottaa kun tarha piäisi aloittaa helmikuussa.


VASTAUKSET:


poikien äiti - 23.09.2009 - 13:49

Eikös tuota keskittymistä voisi harjoitella ihan kotonakin? Miksei sitä voisi kotona laulaa, lukea ja askarrella ja samalla harjoitella sitä paikallaan oloa. Alkuun ihan muutama minuutti ja siitä vähitellen sitten pidempiä aikoja.

Sosiaalista kanssakäymistä on toki vaikea harjoitella kotona, jos ei ole muita lapsia, joten varmaan ne puistot ja kerhot siinä auttaa.

Meillä pojan oli alkuun vaikea istua kerhossa paikoillaan, mutta sitkeän harjoittelun jälkeen istuu nykyään ihan kunnolla. Käytiin siis kerhoissa ja siellä sai valita istuuko omalla tuolilla vai sylissä. Valitsi mitä valitsi, mutta paikoillaan oltiin. Ja kotonakin treenattiin sitä paikoillaan olo juuri askarteluilla ja lukemisilla.

Jossain kerhossa pidetyssä tilaisuudessa muuten sanottiin, että pienillä lapsilla on rajallinen keskittymiskyky eli minuutti per ikävuosi. Tiedä sitten mitä totta tuo on..


maam - 23.09.2009 - 14:50

kyllä neidin kanssa kotona askarrellaan,maalataan,piirretään,muovaillaan ja luetaan kirjoja-kovastikkin,nyt työn alla helmenpujottelua nauhoihin eli pysyy kyllä paikoillaankin...


Selja - 23.09.2009 - 15:40

Oma esikoiseni on/oli hurja villikkotyttö. Juurikin tuossa vajaa 2,5v-ikäisenä ruvettiin käymään muskarissa ja jumpassa.

Otimme tosi tiukan linjan heti alkuunsa: jos alkoi riehumaan omiaan, otettiin tyttö kainaloon ja ruvettiin lähtemään pois saman tien. Tätä ei tarvinnut meillä tehdä kuin pari kertaa, niin muuttui ääni kellossa ja tyttö alkoi kuunnella ja keskittyä. En sitten tiedä, minkä verran tuolla poislähdön uhkalla oli asian kanssa tekemistä ja minkä verran oli sitten lapsen omaa, luontaista kehitystä. Ja lapsethan on tietysti erilaisia.

Itse pidin jokatapauksessa kamalan tärkeänä sitä, että keskitytään noissa häppeningeissä siihen, miksi sinne on menty. Olen yrittänyt opettaa tytölle sen, että vapaalle leikille ja mellastukselle on oma paikkansa ja se ei ole esim. ohjattu jumppa tai muskari.

Toinen juttu on vielä sekin, että onkohan esim. tuollainen muskari jotain, mistä lapsesi on kiinnostunut? Jos ei sen takia jaksa olla paikallaan? Meillä mies vei tyttöä muskariin ja kertoi, että tyttö kyllä toisaalta halusi olla siellä ja pysyi kurissa, mutta oli kuin jännitetty viulunkieli. Joutui hirveästi hillitsemään itseään. Vaihdettiin tyttö sittemmin yhteen toiseen musahommeliin, jossa pääsee enemmän soittamaan ja on ihan intona siitä. Seuraa todella kiihkeästi opetusta ja on - jos mahdollista - vieläkin innostuneempi. Tosin nyt hän on jo sitten taas vuoden vanhempikin, joten sekin vaikuttaa asiaan tietysti.


Selja - 23.09.2009 - 15:47

Niin ja sitten tietysti kehuttiin (ja kehutaan), kun on homma sujunut hyvin. Noinhan varmaan teetkin, mutta kunhan nyt raapustelin vielä, kun mieleen kerta tuli..

 

VASTAA VIESTIIN

Lähettäjän nimi:

Viesti:

  


| Etusivu | Vanhemmille | Lapsille | Koti & ruoka | E-kortit | Info | Palaute|