VASTAUKSET:
Enni - 23.09.2009 - 00:25
meille tulossa vauva kuukauden päästä ja esikoinen on vajaa 3v. asutaan ruotsissa ja täällä on itsestään selvää että muut lapset jatkavat hoidossa vaikka toinen vanhempi olisi kotona vauvan kanssa. 15h/vkossa on lapsella oikeus olla hoidossa joten meillä tyttö on 5h päivässä ti-to. ei ole mitää järkeä sanoa hoitopaikkaa irti koska reilu vuoden päästä molempien lapsien täytyy kuitenkin hoitoon ja haluan ehdottomasti että esikoinen ja myös tämä tuleva vauva pääsevät jatkamaan tässä hyväksi havaitussa päiväkodissa. jos sanoo paikan irti niin voi olla vaikea saada uudestaan paikkaa (täällä jonot on pitkiä) ja vielä että saisi molemmat lapset samaan tarhaan olisi jo lottovoitto. toisaalta tyttö myös viihtyy tarhassa, hänellä on kaverit siellä ja kaipaa niitä, tarvitsee ikäistään seuraa. lapsen kehityksen kannalta myös parempi jatkaa. tämä on tietysti minun mielipiteeni ja yleinen käytäntö täällä päin mutta jokainenhan tekee miten itse parhaaksi katsoo.
mie - 23.09.2009 - 03:39
Olisko sellainen vaihtoehto että olisi lyhyttä päivää. Tai sitten että jatkaa hoidossa ja ei mitään sopimusta muutoksesta vaan että on kuitenkin silloin tällöin hoidossa.. Jos varsinkaan ei hoitomaksu ei ole täysi niin piettäisin hoidossa, mutta enemmän vapaa päiviä kotosalla. Että vaikka ma-ke-pe olis hoidossa ja muut päivät kotona.
Mutta se on niin itsestään kiinni että miten tuntuu. Jos ette saa samaan hoitopaikkaan lapsia niin aiotko hakea kummallekkin samaa hoitopaikkaa myöhemmin? Jos näin haluat niin sitte kannattee ottaa pois hoidosta ja hakea sitten yht'aikaa molemmille samaan hoitoon..
mä - 23.09.2009 - 08:46
Itse olen pähkäillyt samaa. Meillä esikoinen on nyt yksityisellä pph:lla ja viihtyy todella hyvin. Mietin vaan, että maksaako kunta edelleen osan päivähoitomaksusta, vaikka olenkin kotona vauvan kanssa? Mä haluaisin pitää esikoisen hoidossa ainakin osa-aikaisesti. Hoidossa on kivat kaverit ja taatusti enemmän virikkeitä ja tekemistä mitä minä kotona ikinä pysyisin järjestämään. Varsinkin jos olen todella rikki synnytyksen jälkeen...
Minusta - 23.09.2009 - 08:47
on erittäin tärkeää, että vanhempi lapsi on alusta asti kotona ottamassa uutta tulokasta vastaan. Vaikka aika olisi äidille raskasta, niin lapselle tulee kuitenkin tulla sellainen olo, että hän on yhtä tärkeä ja rakas kuin uusi vauvakin. Lapsi varmasti tulee reagoimaan siihen, jos äiti on vauvan kanssa kotona, ja hän joutuu olemaan tarhassa. Kun nyt jo asennoidut siihen,että alku vaatii sinulta paljon, niin varmasti jaksat ja selviydyt. Jos taas mietit, että miten pääsisit helpoimmalla,niin voi olla ettet sitten kahden lapsen kanssa koe jaksavasi.
Ainakin täällä neuvolassa korostetaan sitä,että isomman lapsen tulee olla koko ajan vauvan hoidossa mukana, että myöhemmin ei tulisi mitään suuria sisaruskateusongelmia tai ettei isompi lapsi tulisi uudelleen todella riippuvaiseksi äidistä.
tuikku - 23.09.2009 - 08:58
Meillä kanssa toinen tulossa (tosin vasta huhtikuussa).
Äitini, joka on ikänsä tehnyt lasten parissa sanoo aina, että olisi tärkeä pitää lapsi kotona silloin, kun uusi tulokas tulee. Juuri kuten "Minusta" hän perustelee sitä sillä, ettei esikoinen kokisi, että hänet "hylätään" hoitoon, kun pikkusisko/veli saa olla äidin kanssa kotona. Eli ettei syntyisi tilannetta, että esikoinen kokisi olevansa vähemmän rakas tai vähempiarvoinen. Tietenkään se ei noin ole, mutta pienet voi tulkita asioita omalla tavallaan.
Tämä on tietysti vain yksi mielipide. Voihan lasta harmittaa, jos joutuu luopumaan kavereistaankin... Mä olen ajatellut pitää esikoisen kotona, kun uusi tulokas tulee. Pysyypähän itselläkin päivässä paremmin rytmi.
Elppa - 23.09.2009 - 09:17
Meille kanssa tulossa huhtikuussa toinen, poika 1,5 v alottanu reilu kuukaus sitten päiväkodissa. Ajateltiin kyllä että poika jatkais osa-aikasena päiväkodissa vauvan synnyttyä. Meidän mielestä poika saa enemmän virikkeitä päiväkodissa, näkee oman ikäisiään ja samalla säilyy päiväkotipaikka. Mutta jokainen tekee omalla tavallaan. Kaikkihan me ollaan erilaisia. 
esikko - 23.09.2009 - 09:22
Meillä toinen tulossa keväällä ja ollaan ajateltu pitää esikoinen (2v) kokopäivähoidossa n.2kk toisen lapsen syntymän jälkeen eli kesälomaan asti. Tämän jälkeen tyttö jatkaa hoidossa 3päivää/vko.
Meillä - 23.09.2009 - 09:24
esikoinen tulee jatkamaan hoidossa kun uusi vauva syntyy. Ollaan mietitty asia niin, että koska hän viihtyy perhepäivähoitajalla, ei ole järkeä ruveta rikkomaan hyviksi havaittuja rutiineja. Esikoisen kateus ja mustasukkaisuus uutta tulokasta kohtaan saattaisi vain kasvaa entisestään, jos hän tuttujen leikkikavereiden puuttuessa kotona katselisi päivät pitkät kun äiti tietysti joutuu keskittymään pieneen vauvaan. Siinä luulisi kiukuttelun ja ahdistuksen alkavan jos milloin.
meillä - 23.09.2009 - 09:26
esikoinen pian 4v. käy päiväkodissa x4/kk, eli kerran viikossa leikkimässä Tämä on toiminut meillä kivasti
Eli - 23.09.2009 - 09:44
äidit eivät jaksa nähdä vaivaa sen eteen, että hoitaisivat yhtä hyvin vauvaa ja esikoista? Virikkeitä on kotona ihan yllin kyllin, jos äiti vaan jaksaa lapsen ottaa hommiin mukaan. Kylläpäs nykyajan äidit ovatkin heikkoja ja mukavuudenhalusia. Ajatelkaa niitä lapsianne älkääkä itseänne. Nuo virike-selitykset ovat onnettomia tekosyitä. Annetaan itselle ikään kuin synninpäästö siitä, ettei jakseta lapsia kasvattaa ja hoitaa.
Heh - 23.09.2009 - 09:50
Johan tuli ensimmäinen idiootti sössöttämään muiden valintojen huonoudesta
Kylläpä sinä 'Eli' oletkin niiin paljon parempi äiti kuin kaikki muut Et ehkä osaa oikein sisäistää lukemaasi kun et tajunnut, että aika monet nimenomaan haluavat lapsen parasta, eivät omaansa. Mutta eihän tuolle sinun tyhmyydellesi mitään voi 
Eli - 23.09.2009 - 10:03
No ei se mielestäni ole lapsen parhaan ajattelemista, jos vaan selitetään asiat itselle parhain päin. KUN KOTONA EI OLE VIRIKKEITÄ ALLE 3 VUOTIAALLE LAPSELLE, voi herranjestas!
no joo - 23.09.2009 - 10:39
"KUN KOTONA EI OLE VIRIKKEITÄ ALLE 3 VUOTIAALLE LAPSELLE"
kukaan ei näin ole sanonut vaan, että hoidossa on ENEMMÄN
virikkeitä kuin kotona. sisäistämis ongelman lisäksi lukihäiriö
Eli - 23.09.2009 - 10:56
No ei se pieni lapsi tarvitse enempää virikkeitä kuin mitä kotona on tarjolla (jos äiti jaksaa/viitsii niitä virikkeitä tarjota)!
Ei ole lukihäiriötä eikä sisäistämisongelmaa. Joskus kun tuohtuu jostain näinkin selvästä asiasta, niin ulosanti saattaa olla hieman puutteellista, anteeksi siitä!
PS - 23.09.2009 - 11:27
Ikuisuus-kysymys ja mielestäni TÄYSIN henkilökohtainen/yksilöllinen päätös!
Meillä toinen syntyi esikoisen ollessa 1v10kk. Kuopuksella oli paha koliikki - huusi 23h/vrk rapiat 3kk - poikkeuksetta. Esikoinen ollut aina kovin vilkas, ja voin sanoa että olin tulla kirjaimellisesti HULLUKSI kotona. En saanut nukuttua ja esikoinen vaati huomiota jatkuvasti, vauva huusi kurkku suorana vieressä.. Hieman helpottui kun koliikki loppui - senkin jälkeen kuopus heräsi 10-20 kertaa yössä 11-kuiseksi asti.
Omaan kokemukseeni nojaten pitäisin hoitopaikasta kiinni (jos mahd niin pari pvää viikossa tms) - varmuuden vuoksi. Voihan olla, että kaikki menee hyvin ja haluat ottaa esikoisen pian kotiin kokonaan, mutta voi, kuinka monelta itkulta meillä olisi vältytty jos olisi vanhempi lapsi ollut edes muutaman tunnin pari kertaa viikossa jossakin purkamassa kaikkea patoutunutta energiaansa ja tapaamassa ikäisiään - ja kyllä: äiti olisi hieman saanut LEVÄTÄ! 
** - 23.09.2009 - 11:39
Eli: Monihan pohti tuon hoitopaikan säilyttämistä, että vanhempi lapsi kävisi vain parina päivänä tai muutaman tunnin päivässä hoidossa. Onko tuo niin kamalaa? Ei kukaan ollut dumppaamassa lasta täysipäiväiseen hoitoon, jotta äitillä olisi mukavaa. Sinähän se olet loistava arvioimaan toisten jaksamista lyhyiden tekstien perusteella. Ihme paasausta. Tuliko nyt hyvä mieli, kun sait haukkua muut äidit huonoiksi?
Jos lapsella on mukava hoitopaikka ja siitä luovutaan toisen lapsen syntymän vuoksi, niin ei koskaan tiedä minkälaisen hoitopaikan saa tulevaisuudessa.
Enni - 23.09.2009 - 11:47
täällä ruotsissa ajatellaan, kuten tuolla aikaisemmin kirjoitin että lapsella on OIKEUS olla hoidossa. täällä sitä ei katsota huono äiti tyylillä jos lapsi on 15h/vko hoidossa vaan se on lapsen oikeus olla siellä. meillä ainakin tyttö oppii hirveästi uutta hoidossa, viihtyy siellä, on kavereita ym joten miksi hän ei saisi siellä olla? saahan vanhempi lapsi kuitenkin olla paljon kotona yhdessä äitin ja vauvan kanssa vaikka käykin muutamia tunteja hoidossa leikkimässä. mutta jokainen tekee toki miten parhaaksi näkee mutta mielestäni turha tulla syyllistämään niitä jotka pitävät lasta hoidossa vaikka itse kotona.
Eli - 23.09.2009 - 11:56
Ei mua muu ärsytä kuin se, että ei myönnetä sitä, että oman jaksamisen/mukavuuden vuoksi se lapsi siellä hoidossa pidetään. Selitellään sitten niillä virikkeillä ja hyvän hoitopaikan säilymisellä.
Se esikoinenhan on sitten monesti jo yli kolme vuotias ellei paljon vanhempikin, kun äiti uudelleen töihin lähtee, joten hoitopaikanvaihdos saattaa tulla vastaan muutenkin. Jos esim. pph:lla ollut, niin ei välttämättä pikkusisarus mahdukaan samalle hoitajalle, joten hoitopaikka pitää senkin vuoksi vaihtaa.
Sarah - 23.09.2009 - 12:24
Saman asian kanssa painin itsekin. Alussa pidin itsestään selvyytenä, että otan esikoisen kotiin kun toinen syntyy. Nyt poika (1,5v) viihtyy todella hyvin päiväkodissa. Aamulla vilkuttaa vain iloisesti ja lähettää lentosuukkoja.
Nyt ajattelin, että antaisin pojan mennä esim. 3krt/vko päiväkotiin leikkimään. Päivät voisivat olla myös lyhyempiä. Meillä vauva syntyy maaliskuun lopussa, joten tämä koskisi vain huhti/toikokuuta. Sitten pidetään pitkä kesäloma ja mietitään asiaa uudestaan.
voin hyvin ymmärtää äitejä, joiden lapsen eivät ole päiväkodissa olleet ja ajattelevat asiasta toisin. Yllätyin itsekin, miten paljon poikani kaipaa muiden lasten seuraa. Kavereista puhutaan jo nyt paljon iltaisin ja viikonloppuisin kotona.
esikko - 23.09.2009 - 12:34
"Eli" on ihan hakoteillä tässä ketjussa.
Jokainen tekee valintansa itse ja varmasti jokainen tekee sen oman lapsensa parhaaksi.
Mun mielipidettä ja valintoja ei yksikään vannoutunut kotiäiti hetkauta suuntaan tai toiseen. Mä olen elämässäni nähnyt tarpeeksi hoidossa käyneitä ja äidin helmoissa kasvaneta lapsia, ja näkemäni perusteella olen TÄYSIN varma valinnastani laittaa lapsi hoitoon
Joku näkee saman asian toisin ja se meille suotakoon.
Eli - 23.09.2009 - 12:46
Sitä minäkin toivon, että lapsen parhaaksi nämä asiat päätetään. Se vain valitettavasti tarkoittaa sitä, että äiti on syystä tai toisesta estynyt antamaan lapselleen parasta hoitoa, ja se tässä on ikävää. Pääasia minullekin on, että kaikki lapset ovat parhaassa mahdollisessa hoidossa.
Vitsi - 23.09.2009 - 12:50
Nimimerkki 'Eli' kuullostaa niin kylmältä ja inhottavalta ihmiseltä, että on todella ikävää että tuollaiselle ruikuttavalle syyllistäjä ämmälle on lapsia tullut. Sääliksi käyvät lapset 
Kuka nytkin lapsiasi on hoitanut kun täällä muita haukut?
Eli - 23.09.2009 - 13:04
Vitsi: Mun lapset ovat jo niin isoja, että selviytyvät hetkittäin ihan itsenäisesti Kylmä voin olla joitakin äitejä kohtaan, mutta lapsia kohtaan olen lämmin
mami - 23.09.2009 - 13:16
Meillä nyt 1kk ikäinen toinen lapsi ja ei ole kaduttanut päivääkään, että jatkoimme esikoisen hoitosuhdetta puolikkaana eli 11 päivää kuussa. Esikoinen 2,5v. on siis käytännössä 2-3 päivää viikossa päiväkodissa ja loput 4-5 kotona. Useimmat viikot menee 2 hoidossa ja 5 kotona. Uskoisin siis, että näkee äitiä enemmän kuin tarpeeksi ja kaipaa kavereita edes tuon parin päivän verran. Meillä ei ole pihapiirissä muita äitejä lastensa kanssa kotona, joten tämä on varmasti parempi vaihtoehto kuin 7 päivää tätä samaa naamaa ja vauva vaan kaverina.
Minun perustelut tulevat tässä:
- esikoinen oikein odottaa päiväkodin muskari, jumppa ja lelupäiviä
- samanikäisiä kavereita, ryhmässä olemisen oppimista, omaa vuoroaan odottamista, toisten huomioimista jne...
- minä voin hoitopäivinä hoitaa kotia ja antaa jakamatonta huomiota myös toiselle vauvalle kuten esikoiselle aikanaan
- teen ruuat valmiiksi hoitopäivinä, jolloin ei tarvitse kotipäivinä kokata, vaan voimme lähteä pyöräilemään, läheiseen leikkipuistoon tms.
- ja kyllä hoitopäivinä myös minä voin ottaa päiväunet
- ostaahan moni nykyään kotisiivoustakin palveluna, päivähoito on myös palvelua jota voi ostaa!
Nämä kaikki asiat enemmän kuin tukevat päätöstämme ja lisään vielä 2,5 vuotiaan uhman, joka koettelee minua aika tavalla. Olen mielestäni huono äiti ja välillä itkuinen jo ihan tämän uhmaikäisen minulle kiukkuamisessta ja meidän riitelyistämme! Tämä kaikki kohdistuu yksin minuun vain siksi että minulla on nämä tissit ja olen ainoa joka vauvan ruokahuoltoa voi hoitaa Ja sitähän mustasukkainen isoveli ei aina sulata...
Siis suosittelen lämpimästi tätä vaihtoehtoa!
poikien äiti - 23.09.2009 - 13:26
Meillä pojilla ikäeroa 1v8kk ja kotona ovat olleet aina. Esikoinen ei ehtinyt hoitoon ennen kuopuksen syntymää. Ja itseasiassa minusta oli vaan ihanaa kun esikoinen sai olla kanssamme kotona ihan alusta saakka. Pojilla on nyt todella lämmin ja läheinen suhde.
Olihan alku rankkaa, mutta kun lepää aina mahdollisuuden tullen eikä stressaa kotitöistä niin kyllä siitä selviää. Meilläkin esikoinen teki pahojaan aina imetyksen ajan, kunnes tajusin ottaa hänet viereeni. Ei sen jälkeen kertaakaan tehnyt imetyksen aikana typeryyksiä. Siinä makoili vieressäni ja minä silitin häntä samalla kun imetin.
Virikkeitä löytyy kotoakin. Voi kotonakin lukea, askarrella, liikkua ja ulkoilla. Mielestäni toinen lapsi saa nopeasti kiinni siitä perheen rytmistä. Ainakin me mentiin heti puistoon ja vauva nukkui vaunussa. Hyvin sai puistoiltua ja vietettyä aikaa esikoisen kanssa.
Mutta kukin tekee omat ratkaisunsa omien tilanteidensa pohjalta
peesaan - 23.09.2009 - 13:37
nikkiä "eli" täysillä. Miten muka kylmä ja inhottava ihminen, kun rakastaa lapsiaan niin paljon että haluaa hoitaa itse?
Ihmetelkää sitten kun lapsenne ovat isompia, ja viikonloppuisin ja lomilla ei enää kodin tarjoamat virikkeet riitä millään, kkun ovat hoitopaikassa tottuneet virikkeiden tulvaan. Nää on näitä nykyajan tuotoksia, äidit, jotka muka lapsen edun ja hyvänolon vuoksi vievät isomman hoitoon jääden kotiin vauvan kanssa. Uusavuttomuutta ja laiskuutta, ei mitään muuta ole. turha selitellä että on kunkin perheen oma ratkaisu. LAISKOJA AKKOJA olette te jotka osan lapsistanne viette hoitoon!
** - 23.09.2009 - 13:50
peesaan: sun paasaamiselle ei voi muuta kuin nauraa Sinähän se olet kelvollinen määrittelemään ihmiset laiskoiksi ja uusavuttomiksi muutaman lauseen perusteella. On se hyvä, että täältä löytyy kaikkitietävä "jumala" lokeroimaan nämäkin äidit uusavuttomien/laiskojen kastiin.
Hih - 23.09.2009 - 13:57
Taitaa olla sama henkilö nimimerkkien 'eli' ja 'peesaan' takana. Ihmeellistä että jollain on varaa lähteä tuolla tavalla arvostelemaan toisten toimia. Taitaa olla itsellä aika surkea elämä
just joo - 23.09.2009 - 13:58
ELI:lle haluan nyt selventää sinulle, että keksin kyllä virikkeitä lapselleni ja tässä pihalla on myös kavereita, mutta... -lapseni haluaa ihan itse päiväkotiin, ei satu olemaan mitään kotihiirityyppiä Itse pääsisin suoraan sanottuna helpommalla kun en veisi häntä hoitoon muutamaksi tunniksi leikkimään. on siinäkin oma vähtinsä lähteä kuskaamaan lasta toiselle puolelle kaupunkia ja pakata tuo pikkuruinen vaavi vielä mukaan. ...ja maksamme vielä näistä päivistä. jos ajattelisimme vain itseämme niin lapsi olisi kotona ja säästäisimme nekin kympit johonkin muuhun, rahaa kun meillä ei ole liikaa
Kaikkiein lapsen eivät siis ole mitään kotihiirulaisia, jotka viihtyvät äidin helmoissa, vaan tässä tapauksessa lapsi kaipaa kavereitaan, mukavia linja-autoretkiä, kirjastoautopäiviä jne... Heh, on meitä moneksi!!!
PS - 23.09.2009 - 14:09
Kieltämättä vekkuleita tapauksia nuo muutamat
Ei se rakkauden määrästä ole kiinni, hoitoon vieminen, eiköhän sen jokainen täyspäinen tajua.
Äidin jaksaminen on myös tärkeää, siitä on ihan mahdoton ketään ruveta syyllistämään.
Samoin lapselle on tärkeää saada omanikäistään seuraa jos siihen kerran on mahdollisuus paikassa, jossa lapsi viihtyy ja jonne menee mielellään.
Vaikkei tuo esikoiseni koskaan hoidossa ole ollutkaan, niin kyllä tosiaan näin jälkikäteen ajateltuna olisi ollut ihanaa, jos hoitopaikka olisi ollut silloin kuopuksen vauva-aikana.
Eikä se muutama tunti parina päivänä viikossa mitenkään loitonna sisaruksia toisistaan, eiköhän heistä ihan läheiset kuitenkin tule
Kyllä - 23.09.2009 - 14:10
se vaan niin on, että täällä nämä mammat, jotka isomman sinne hoitoon pistävät, ovat todellakin laiskoja ja omanhyvän tavoittelijoita. Jos ei jaksa kaikkia lapsiaan kotona hoitaa, miksi sitten yleensä hankkia niitä ollenkaan? Ainaista valitusta väsymyksestä, lasten tempuista yms...lasten kuuluu ja pitää saada olla lapsia. Aikuisten kuuluukin väsyä ja ottaa vastuu lastensa hyvinvoinnista.
Minäkin olen työssäni tavannut paljon lapsia ja sen perusteella taas voin sanoa täysin päinvastaista: Kotona kasvatetut, rauhallisen lapsuuden viettäneet lapset ovat isompana suvaitsevampia, kaverillisempia ja yleensäkin tyytyväisempiä lapsia. Heidän ei ole tarvinnut raivata heti yksi-vuotiaasta paikkaansa missään ryhmässä, vaan ovat saanet rakkautta, syliä ja huolenpitoa niin paljon kuin tarvetta on. Pienestä pitäen ryhmässä olleet ovat kovaäänisiä, toisten ylikäveleviä lapsia, koska on täytynyt pitää jo vauvasta asti puoliaan ison ryhmän keskellä.
Älkää välittäkö hyvät äidit siitä sonnasta mitä saatte niskaanne, kun teitä syyllistetään siitä, että hoidatte itse omat lapsenne. Sen suurempaa rakkauden osoitusta ette voi lapsellenne antaakaan Olkaa ylpeitä, että uskallatte tässä tulos yhteiskunnassa olla pienten puolella ja osoittaa lämpöä ja rakkautta hoitamalla heitä kotona.
Hohhoijaa.. - 23.09.2009 - 14:15
Hoitaako/hoitiko "Kyllä" kenties lapsensa kotona ihan täysi-ikäisyyteen asti - kun kerran niitä on tullut hankkineeksi?! Toivottavasti, kun niin varmasti tietää
just joo - 23.09.2009 - 14:19
KYLLÄ ihminen luulee taas tietävänsä mistä puhuu... Mitäs sanot naapurimme lapsista. heidät on kasvatettu kotona, ei ole ikinä ollut hoidossa. ovat siis olleet "parhaassa mahdollisessa hoidossa". mm. yksi heidän pojistaan on toisella luokalla. ristiriidat hän ratkoo lyömällä pinempiään, siis kolmi ja neljävuotiaita. mikä on mennyt pieleen? perhe on päällisin puolin aivan normaali. koulusta on ilmoitettu että hän kiusaa muita, lyö... mikä siis pielessä? -tuskin olisi ollut haittaa jos olisi joskus ollut hoidossa ja oppinut mm. ratkomaan erilaisia ristiriitoja jotenkin muutoin kuin lyömällä!!!!!
PS - 23.09.2009 - 14:22
Tulipa mieleeni(hieman asiasta poiketen), että miksi muuten kotiäitejä (ja ylipäänsä pienten lasten äitejä, ei vaan kotiäitejä) syyllistetään siitä väsymisestä?
Miksi pienten lasten äiti ei saa valittaa olevansa väsynyt ja "loppu" kun heti tulee tuollaisia mitästeitlapsiakunetjaksa-kommentteja? ja miksei niitä tule väsyneille isille?!
Eihän kukaan tokaise työssäkäyvälle väsymyksestä valittavalle, että "mitäs olet töissä, ota loparit niin ei väsytä?" Tai opiskelijalle, että "mitäs menit kouluun?!"
Ihan kuin täällä oltaisiin jotain koneita, joiden on pakko jaksaa vaan painaa, vaikka mutterit sinkoilisi, ilman valituksia!?
Eli - 23.09.2009 - 14:25
"peesaan" kirjoituksia en ole kirjoittanut. Ei ole tarvetta kesken keskustelun vaihtaa nikkiä, ihan voin samalla nikillä kaikki aiheeseen liittyvät ajatukset julkituoda
Jos isompi lapsi käy muutaman kerran viikossa pari tuntia hoidossa, niin vertaan sitä harrastukseen tai kerhoon. Ei siinä ole minunkaan mielestäni mitään pahaa. Jos hoitopäivät ovat pitkiä, tai hoidossa ollaan useampana päivänä viikossa, niin sitten asia on eri.
Kirsi - 23.09.2009 - 14:33
Mulla on 1v 4kk tyttö ja 2kk tyttö. Molemmat on kotona, ja välillä pää meinaa hajota ja kädet loppua kesken, mutta eipä mielessäkään ole käynyt että esikoisen hoitoon laittaisin.
Asutaan Norjassa ja kyllä aika moni on valintaani ihmetellyt, täällä kun tuntuu yleinen käytäntö olevan, että esikoinen on/jatkaa hoidossa kun vauva syntyy.
Meillä ei tosin esikoinen hoitoon ennättänyt ennen vauvan syntymää, joten en tiedä olisiko tilanne toinen jos hoitopaikka olisi valmiina ollut...
Jokainen taaplaa tyylillään ja varmasti kaikissa ratkaisuissa on ne hyvät ja huonot puolensa.
just joo - 23.09.2009 - 14:35
en itsekään ole hoidon kannalla jos toinen lapsi kiikutetaan sinne heti aamu seitsemältä kun isä menee töihin ja haetaan iltapäivällä. mielestäni max. muutama kerta viikossa, yksi mielestäni tarpeeksi... ja viedään ja haetaan miten perheelle käy parhaiten, siis miten päivärytmi menee. vaikka lapseni varmasti viihtyisi hoidossa enemmänkin kuin tuon yhden päivän niin tässä asiassa olen kyllä itsekäs ja haluan itse hoitaa myös häntä, lapsi on niin hetken pieni. ja tietty rahakin ratkaisee, mutta ei tässätauksessa
minusta - 23.09.2009 - 14:44
myös pienelle alle 3 vuotiaalle pitkät hoitopäivät 5 päivää viiossa ovat rankkoja. olen laiska ja huono äiti ja aion pitää lapseni 2 päivää viikossa lyhyen päivää tutulla pph:lla. ihan paljolti oman väsymyksen ja jaksamisen takia, ei ole auttajia perhepiiristä ja mieskin kotona töiden takia harvoin.
mutta lapsi myös viihtyy hoidossa enkä halua luopua hoitajasta joka on hyvä. olen myös ollut tilanteessa jossa meille ei myönnetty hoitopaikkaa kun hain ja menetin työpaikan sen takia.jos taattaisiin että hoitopaikka säilyy ja olisi joku kerhomahdollisuus, voisin ottaa kokonaan kotiin. kirkkooon ei kuuluta enkä seurakunnan kerhoon halua viedä.
Joyeux - 23.09.2009 - 14:45
Kotona olen hoitanut molemmmat Esikoinen ehtii olla hoidossa isompanakin ja sitä varten löytyy kerhoja, avointa päiväkotia yms. jos lapsi seuraa kaipaa. En halua viedä hoitopaikkaa turhaan, kun tarvitsijoita on oikeesti jonoksi asti. Ja muutenkin tuntuis pölhölle viedä isompi hoitoon ja itse jäin pienemmän kans kotiin ja jos vaikka tuo sisarussuhdekin olis sitten tiiviimpi. Tuntuu nykyajan meiningille tuo isomman/isompien hoitoon vienti, jotenkin ajattelen että perheenä mennään ja tekemistä keksitään kyllä. Muutenkin tuntuu että lasten kanssa ollaan niin vähän aikaa ja ne on kuitenkin vaan kerran pieniä Paitsi eri asia tietty, jos on sosiaaliset, äidin uupumus tms. perusteet hoitoon viennille. Mutta jokainen toimii tyylillään
Eli - 23.09.2009 - 14:58
"just joo"lle
"paras mahdollinen hoito" ei aina tarkoita kotihoitoa. Riippuu vanhemmista...
"PS"lle
Minusta nykyaikana se väsymys tulee vaan liian helposti. Eli kaikilta ei tunnu löytyvän sitkeyttä juuri ollenkaan. Kaiken pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja vaivatonta ja mukavaa.
Minulle oli alusta asti selvää, että vauvat valvottavat öisin, ja nukun ehkä seuraavan vuoden aikana vain muutaman tunnin per yö. Jotkut kuvittelevat sen olevan jotenkin äärimmäisen tavatonta ja ihmeellistä, että äiti joutuu valvomaan, ja jos muutaman yön on valvonut, niin heti on niin kamalan vaikeaa elämä.
Pitäähän siinä luonnetta vähän olla, että jaksaa olla iloinen kaiken sen väsymyksen keskellä, mutta siihen kyllä pystyy jos tahtoo. Tietenkin, jos on pumpulissa kasvanut, niin sietokykykin on sitten sen mukainen.
Kymmenen vuoden päästä täällä on varmaan sama meno kuin Jenkeissä, eli äidit eivät enää hoida lapsiaan ollenkaan, ja "nannyt" tekevät kaiken.
Ajattelin - 23.09.2009 - 15:00
olla laiska ja huono äiti ja pitää esikoisen päiväkodissa 3 päivää viikossa kun kakkonen syntyy. Muistan esikoisen syntymän jälkeisen ajan: kahteen kuukauteen en pystynyt kävelemään sataa metriä pidempää matkaa. Vauvan nostelu ja hoito olivat fyysisesti rankkoja minun huonon kunnon vuoksi. Jos tähän vielä ymppää vikkelän parivuotiaan hoidon (lapsenhan pitäisi päästä myös ulos leikkimään ja juoksemaan jotta liikuntasuositukset ja raitisilmasuositukset täyttyisivät)niin kyllä varmastikkin olisin laitoshoidossa aika pian.
Niinhän se on että nykyään me laiskat äidit ostamme kotiapua kun sitä ei enää sillälailla ole saatavilla kuin ennenvanhaan. Kun on nuo mummotkin 500 kilsan päässä niin en niistäkään avuksi arkeen ole. Ai niin, mutta alemmasta ketjusta luin että sekin apu on pannassa
äitee - 23.09.2009 - 15:07
Meilläoli osa-aikahoidosa, eli käytännössä 2-3- lyhyttä päivää viikossa. Siinä jäi aivan tarpeeksi aikaa omille hommille ja menoille.
peesaan - 23.09.2009 - 15:21
okei, kuten eli kertoi, minä en ole hän ja hän ei ole minä.
Ihmeellisiä selittelijöitä te nykypäivän äidit olette. Lukekaa ajatuksella elin:n kirjoituksia.
Mitä muuta kuin laiskuutta on viedä isompi lapsi hoitoon? Virikkeitä....jos ei äiti jaksa tarpeeksi virikettä keksiä lapselleen, niin sitten kannattaisi jättää lapset hankkimatta. Kyllä nykypäivän äidit haluavat kaiken ja mahdollisimman helpolla. LAISKOJA PASKOJA ovat nuo, jotka lapset "virikkeiden" ja muiden yhtä tyhmien tekosyiden vuoksi toisilla hoidattavat!
** - 23.09.2009 - 15:23
Kyllä: Sinäpä olet yleistämisen mestari
Ihan varmasti KAIKKI pienenä hoitoon menevät ovat tulevaisuudessa niitä "kovaäänisiä, toisten ylikäveleviä lapsia, koska on täytynyt pitää jo vauvasta asti puoliaan ison ryhmän keskellä."
Kun taas KAIKKI kotihoidossa olleet ovat "suvaitsevampia, kaverillisempia ja yleensäkin tyytyväisempiä lapsia."
Ja kysynpä vielä, että kenen kommenteissa on syyllistetty kotiäitejä jotka hoitavat lapsensa kotona? Sinä väität että näin on tapahtunut. Minä näen vain puolustuksia sille, että viedään lapsi muutamaksi tunniksi/päiväksi hoitoon.
just joo - 23.09.2009 - 15:24
ELI:lle ennen synnytystä valvoin 2kk lonkkakipujen vuoksi ja nyt vauva puolivuotias ja kaikki yöt menneet valvoen, muutaman tunnin unilla. eli TIEDÄN MITÄ ON VALVOMINEN!!!! ja narisen kyllä väsymystäni,sitä en voi kieltää. en ole myöskää mitään feikkaaja tyyppiä, eli en väkisin väännä hymyä naamlleni jos siltä ei tunnu. Voi luoja mitä porukkaaaaaa Mutta sananvapaushan on kaikilla ja ilman ELIn tyyppisiä ihmisiä tääläisiä keskusteluja ei saataisi käyntiin
Samaa mieltä - 23.09.2009 - 15:28
Eli:n kanssa. Tietysti asia eri jos äiti sairas tms. mutta normitilanteessa ihmettelen, jos ei pysty kahta lasta samanaikaisesti hoitamaan. Anteeksi vain, mutta uusavuttomalta kuulostaa. Joo, ja meillä on lapsia ja isäkin, joka hoitaa/on hoitanut tasa-arvoisesti minun kanssani. Mummoja (ja vaareja) ei ole arkeen tarvittu lapsia hoitamaan, toki muuten läsnä olemaan.
Hylätyksihän lapsi itsensä kokee jos vauvan tieltä sysätään syrjään. Eikä myöskään nuoremman tarvitse kokea olevansa ainoa, koska ei sitä ole eikä tule koskaan olemaankaan.
Kirsi - 23.09.2009 - 15:40
Minulla oli ja on edelleen huono omatunto siitä, että aikanaan esikoinen oli hoidossa, vaikka olin kotona kaksosten kanssa. Suurin syy siihen on päiväkodin henkilökunta, jotka jaksoivat useaan otteeseen manita, ettemme "tarvitse hoitoa oikeasti", "te voitte joustaa kun olet kuitenkin kotona" jne.
Ja tilanne lähti siitä, että olin töissä, lapsi 3v hoidossa. Kaksosraskaus alkoi hyvin, mutta jouduin sairaslomalle viikolta 24 alkaen. Lääkäri kehotti, että pidän lapsen kuitenkin hoidossa, koska saatan joutua jopa sairaalalepoon loppuraskaudeksi, miten myös kävi. Kaksoset syntyivät pieninä keskosina sektiolla ja pidimme miehen kanssa itsestään selvyytenä, että tuon raskaan ajan esikoinen voi päivät viettää tarhassa (mies päivät töissä ja minä lähestulkoon kaiken ajan olin sairaalassa kaksosia hoitamassa ja imettämässä). Mutta tästä alkoi nurina päiväkodissa.
Kun kaksoset pääsivät kotiin noin kuukauden kuluttua, päätimme, että hankalan alun jälkeen esikoinen vielä jatkaa tarhassa jonkun kuukauden, että saamme kotona kehitettyä kaksosten kanssa omat rutiinimme rauhassa. Voi että miten ilkeästi minuun suhtauduttiin päiväkodissa...Koko ajan vaadittiin lyhentämään esikoisen päivää, aamulla liian vähän väkeä tarhassa, tuot myöhemmin, samoin iltapäivällä haet aiemmin, koska väkeä niin vähän. Ja mulkoiltiin, kun tämä kotiäiti tuplavaunujen kanssa saapui esikoista hakemaan, joku kusipää hoitaja vielä isoon ääneen muutaman kerran mainitsikin lapsellemme, että pääset nyt sinäkin taas kotona välillä käymään, kun äiti on siellä koko päivän jo vauvojen kanssa ollutkin...
Niin, päivät kului nuo ensimmäiset kuukaudet niin, että imetin yhtäaikaa, vuorotellen, vaihdoin kakkavaippoja liukuhihnalla, kannoin yhtä ja kannoin kahta huonosti nukkuvaa pientä "kilometritolkulla" huoneesta toiseen, uskalsin välillä jopa vaunulenkeille, mutta koska kaksosilla oli aluksi ihan eri rytmit, jompi kumpi huusi aina vaunuissa ja toinen nukkui. Tuntui ihan mahdottomalta ajatus, että esikoinenkin siinä mukana ulkoilemassa, kun hyvä kun pärjäsin edes vauvojen kanssa. Mihinkään puistoon en oisi voinut kuvitellakaan meneväni enkä perhekerhoihin sun muihin...huh huh.
Vaikka minä päätin, että muiden mielipiteillä ei väliä, niin kyllä tämä päiväkodin asenne satutti. Ja edelleen satuttaa ja tunnen huonoa omaatuntoa siitä, että esikoinen oli päiväkodissa sen ensimmäiset puoli vuotta ja minä tuplien kanssa kotona. Tästäkin silti jo vuosia aikaa...Toivottavasti nykyään hoitajilla asenne toinen, ettei kenenkään tarvitse mieltään pahoittaa, kuten edelläkin mainittu, perheissä on erilaisia tilanteita ja joskus se vaan voi olla paras, että esikoinen on siellä tarhassa, edes jonkin aikaa tms.
Kaikille äideille voimia!
äiti + lapset kotona - 23.09.2009 - 15:54
Isomman sisaruksen paikka on kotona. En ymmärrä perheitä, joissa isommat lapset päivähoidossa ja äiti vauvan kanssa kotona. Jos isommalla sisaruksella sairautta tai erityistuen tarvetta tms., päivähoidon ymmärrän. On suuri järkytys sisarukselle joutua päivähoitoon ja erotetuksi äidistä ja vauvasta koko päiväksi Tästä kumpuavat sisarkateus, mustasukkaisuus, kiukkukohtaukset ja aggressiivisuus. Omalta paikkakunnalta löytyy mm. srk:n perhekerho, päiväkerhot 3-6-vuotiaille, muskarit 0-7-vuotiaille, kirjaston satutunnit, MLL:n toimintaa jne.
Palstalla on tavallisen avuttomia ja laiskoja äitejä, kun terve, jaksava ja nuori ihminen ei pärjää 2 tai 3 lapsen kanssa Niin, miten selviätte elämästä, kun teette asioista niin vaikeita???
lisätään - 23.09.2009 - 16:19
yksi lusikka vielä soppaan
Mä en ollu edes tienny, että jotkut pitää lapsiaan hoidossa kun vauva tulee.Vasta tääl perhekerhossa luin moisesta.Ikinä ei ollu edes juolahtanu mieleen.Niin "LUONNOLLISELTA" toi teko tuntuu
Kaikenlaisia hulluja sepityksiäkin mammat ovat keksineet jottei omaatuntoa kolkuttaisi.
Ja huom.Itse en ole mikään ns.kotona viihtyvä superäiti vaikka lapset olen kotona hoitanutkin.Ei ole muut vaihtoehdot edes juolahtanut mieleen.
Huh 47v. - 23.09.2009 - 17:26
Saarnaajat ovat nyt hieman innostuneet! Ensin teilataan ap ja sitten jo lässytetään, että "eihän se pari tuntia pari kertaa viikossa ole mitään" kun tulee kuraa niskaan.
Selvästihän siinä ekassa tekstissä luki, että kyse on parista pvästä viikossa, ei joka päivästä.
Ensin paasataan siitä, että jokaisen äidin pitää jaksaa valvoa eka vuosi vauvan kanssa, ja sitten ei kestetä kun parin yön valvomisen jälkeen valitetaan väsymystä.. "Eli" ei nyt oikein pysynyt asiassa.
Ihmistä ei ole tehty valvomaan vuotta putkeen parin tunnin yöunilla - ihmisen fysiikka ei sitä kestä.
Ja harva täällä ap:n yms teilanneista itse on heräillyt varmaan vuotta putkeen miljoonaa kertaa yössä?!
"Normaalin" lapsen kanssa on HIEMAN erilaista kuin koliikki/sairaan tms lapsen kanssa.
Eli valvomisesta SAA ja PITÄÄKIN olla väsynyt, ja kyllä silloin jo saa naristakin.
Ja kyllä ne äidit on aikanaankin valittaneet - ennen nettiä - ja on olleet väsyneitä, joten eiköhän unohdeta ne "ennen oli naiset rautaa ja nykyään vaan vikisijöitä" jutut..
Ja mitä ap:n asiaan tuli.. Lapset ovat aina etusijalla, mutta äiti tulee heti kantapäillä hyvänä kakkosena. jos äiti ei jaksa, eivät voi lapsetkaan hyvin.
Ja kyllä, ikäisten seura tekee tuossa iässä tosi hyvää pienelle!!
Voi - 23.09.2009 - 17:52
prkl!! Juuri näiden äitien takia, jotka työntävät vanhemmat lapset hoitoon, me ollaan ilman hoitopaikkaa!! Vielä kehdataan inistä, että eihän sitä lasta voi sieltä hoidosta kotiinkaan ottaa, kun hoitopaikka menee sitten alta . Ja me, jotka kipeästi tarvittaisiin se hoitopaikka oikeista syistä (töihin paluu), ollaan siten kusessa teidän vuoksi!
Miettikääpä vielä oikein ajatuksen kanssa tuota toimintaanne!
Terveisin töihin palaava, jonka lapsella ei ole hoitopaikkaa
Eli - 23.09.2009 - 18:01
Pari täyttä päivää viikossa on eri asia kuin pari muutaman tunnin päivää. Joillekin se pari päivää, ja muutama tunti viikossa tarkoittaa 3 päivää ja 8 tuntia kerrallaan. Joillekin 2 päivää ja 3 tuntia.
Jos kyse todellakin on vain muutamasta tunnista kaksi kertaa viikossa, niin eihän siitä varmasti mitään haittaa ole. Sehän on silloin verrattavissa kerhoon tai harrastukseen.
Tähän ketjuun nyt sattui kirjoittamaan muitakin kuin ap näistä hoitoasioista. En ymmärtänyt alkuun nimetä niitä henkilöitä joille kritiikkini osoitin, joten siksi halusin välillä tehdä selväksi sen, missä minusta se hoitoon viemisen raja kulkee. En minä sitä lokaa pelkää, sanojeni takana aina seison, vaikken ehkä aina kerralla saa sanottua juuri sitä mitä tarkoitan.
Enkä minä ymmärrä sitä, miksi itsestäänselvistä asioista pitää valittaa. Minä nukuin ensimmäisen vuoden aikana 2-5 tuntia yössä, ja nekin puolen tunnin pätkissä. Muutaman kuukauden ehdin nukkumaan jopa 2 tuntia putkeen, ennen kuin seuraava syntyi. Sitten taas valvoin... Minä ajattelin, että samassa tilanteessa ne on muutkin pienten äidit. Ei tullut mieleeni valittaa! Naureskeltiin toisten äitien kanssa, kun ei enää muistettu yksinkertaisimpiakaan sanoja, ja puhe oli hassua. Jos joku äiti sanoisi minulle nukkuvansa yössä 6 tuntia putkeen, niin minusta se olisi epänormaalia
Miksu - 23.09.2009 - 18:02
Huh 47v - Aloittajahan on vasta raskaana, ei vielä tietoa, että vauva tulee olemaan hankala valvottava koliikkitapaus, joka herää miljoona kertaa yössä vähintään ensimmäisen vuoden.
Että ei sitä nyt jo etukäteen kannata päättää, että raskasta tulee olemaan eikä äiti millään jaksa kahden lapsen kanssa. Eikä kannata kirvestä heittää kaivoon siinäkään asiassa, ettei esikoinen viihdy kotona, kun ei ole tarpeeksi virikkeitä. Haloo vaan, paljonko virikkeitä pieni lapsi oikeasti tarvii, kun kotoa ei kerran tarpeeksi niitä saa??? Vai opetetaanko lapset pienestä pitäen jatkuvan virikkeellisyyteen, toimintaan, ohjattuun tekemiseen ja hälinään, vähintään tusina ikätoveria koko ajan rinnalla? Eihän lapsi osaa olla kotona rauhassa ja etsiä virikkeitä/tekemistä sieltä, jos siihen ei kerran anneta mahdollisuutta.
Minä ainakin ottaisin tietenkin esikoisen hoidosta kotiin ja katsoisin miten tilanteet kehittyy. Kun se hoitopaikka ei ole "turvana" sitä saattaakin yhtäkkiä löytää itsestään voimavaroja kestää ja jaksaa ja se voi jopa olla kaikille osapuolille hyvinkin tyydyttävä ja ihana ratkaisu! Ja jos tilanne oikeasti kärjistyy todella pahaksi, apua kyllä sitten saa, kun ja jos sen aika on.
.... - 23.09.2009 - 18:35
"Huh 47v" tais tarkottaa "Elin" kommenttia noiden muiden juttuun, ei sen ap:n tulevan lapsen mahdolliseen helppouteen.
Ja turha toisten väsymyksestä on alkaa nälvimään, kukaan ei tiedä kuinka väsynyt toinen on. Jokaisella on oma kroppansa, eikä muiden jaksamisia voi oikein mennä arvostelemaan.
Meillä lapset kaikki kotona, mutta se on JOKAISEN oma päätös, turha muiden naputtaa.
JJ - 23.09.2009 - 19:04
Miten voikaan olla niin, että näköjään yksi äiti on toiselle äidille susi.
Valitetaan. Valitetaan kun valitetaan. Valitetaan kun valittajat valittaa niille valitettavan. Ja lopuksi haukutaan kaikki jotka eivät tee samoin kuin itse tekee.
Paras ja tärkein pointti täällä tais olla, että se on jokaisen oma päätös ja ihan yksilöllistä miten päin on parempi. kukaan ei kuitenkaan ole antamassa lastaan pois.
Tyyne - 23.09.2009 - 19:04
Miksi ihmeessä tämä ajattelu on edelleen noin mustavalkoista - hoidossa vai kotona. Miksi lapsi ei voisi olla molemmissa? Leikki-ikäinen hyötyy ohjatusta varhaiskasvatuksesta ja ikäistensä seurasta, mutta ei hän tarvitse niitä 50 tuntia viikossa, parikymentäkin riittää erinomaisesti.
Alle 3-vuotiaan pitäisin kyllä kotona, hoitopaikka ei tarjoa niin pienelle mitään sellaista, mitä hän ei kotonaan saisi. Ei ainakaan, mikäli sekä lapsi että äitnsä voivat hyvin.
Hyvin - 23.09.2009 - 19:13
ja ytimekkäästi Tyyne asian tiivistit, asia on juurikin näin
just joo - 23.09.2009 - 19:59
samoilla linjoilla Tyynen kanssa
peesaan - 23.09.2009 - 20:53
samma här, tyynen kanssa samoilla aalloilla.
mm - 23.09.2009 - 20:57
Päivä hoidossa on lapselle työpäivä. Jos vanhemmat/vanhempi on kotona, ei lasta tulisi viedä hoitoon, niin se vain on. Miten ihmeessä pienen lapsen olisi paras olla hoidossa eikä vanhemman kanssa kotona? Ja virikkeitä on kyllä kotonakin ja kerhoissa voi käydä sekä kavereilla. En ymmärrä nykyajan vanhempia, että lapset vaan hoitoon, kun vuoden hätinä täyttävät ja siellä ne pysyy, kunnes kouluun menevät. Että sellasta tänä päivänä...
jesh - 23.09.2009 - 21:36
Huh mikä ketju, oli ihan pakko lukea jotta saa päivän naurusaldon täyteen, etenki siis noista "elin" jutuista sai nauraa kyllä ja kunnolla, ihme selittäjä, ensi pauhaa siitä että kun lapsia viedään hoitoon ja sitten onkin ihan ok jos lapsi viedään hoitoon muutamaksi tunniksi, teit melkein nina mikkoset
Minun mielipide: Esikoinen hoitoon jos yhtään tuntuu että kuopus on vaativa Sielä se esikoinen saa tutustua rauhassa muihin ja oppii uutta. Äidilläkin on oikeus levätä! Ja eikös se levännyt äitikin keksi paremmin niitä virikkeitä, tämä oli elille
Voi - 23.09.2009 - 21:46
"jesh": älä lässytä! JOS äiti on kotona, niin hänen toimenkuvaansa kuuluu lastensa hoito ja kasvatus. JOS äiti käy kodin ulkopuolella ansiotyössä, niin hänen kuuluu saada lapsilleen hoitopaikka ja HETI! Ilman ylimääräisiä järjestelyjä sen vuoksi, että sen hoitopaikan on vienyt lapsi, jonka äiti on siellä kotona, joko pienemmän sisaruksen kanssa tai muuten vaan "lonkkaa vetämässä"! Ymmärsitkö? Vai pitääkö tämäkin ratakiskosta taivuttaa?
jesh - 23.09.2009 - 21:54
Taivuta vaan, jokaisella saa mielestäni olla omat mielipiteet, myös sinulla, arvon elämäänsä kyllästynyt, tuskin yhdenkään lapsen äiti, tai jos, niin säälin lapsiasi Ja ei, en lässytä, paremminkin sinä lässytät
voi kamaluus - 23.09.2009 - 21:56
heh mitä sontaa eli levittää
Voi - 23.09.2009 - 21:58
"jesh": Osui ja upposi vissiin
Katsele kuule ihan rauhassa edelleenkin Pikku-Kakkosta ja ota elämästä opiksesi
jesh - 23.09.2009 - 22:03
juu lapsien kans joskus tulee katottua pikku-kakkosta, ja muumeja, ja mitähän vielä. Oletko sinä mielestäsi nyt sitten aikuismainen kun haukut koko ajan ja haastat riitaa???
äiti myös - 23.09.2009 - 22:04
Varsinkin alle kolme wee paras paikka on koti ja omat vanhemmat sekä sisarukset jos niitä on. kerhot ja leikkipuistot on hyviä paikkoja touhuta kodin ulkopuolella. Lapselle on täysi työpäivä olla hoidossa oli sitten pph:lla tai päiväkodissa!! Ei lapsen päivä aina ole sitä miltä päällepäin näyttää. lapset on pieniä niin hetken että kannattaa hoitaaa ne omassa kodissa=)
Olen onnellinen pph:n työssä sillä voin antaa hoitopaikan pienille lapsille ja hoitaa omaani kotona, mutta toivon että jokainen hoitolapsi saisi olla mahd paljon omassa kodissa ja ehdottomasti jäädä kotiin jos syntyy toinen vauva!!!!
Pulla - 23.09.2009 - 22:33
- kyllä silmät soikeena luin ketjua! tälläinen riita saatu aikaan (enkä minä ole vielä edes kommentoinut ).
jokainen tervejärkinen varmaan tietää ettei kaikki ole niin mustavalkoista miltä kuulostaa. ja varmaan on helppoa haukkua hoitoon pistäjiä laiskoiksi jos itsellä ollut helpot muksut, jotka nukkuvat yönsä.
jos muutamia kertoja viikossa laittaa vanhemman lapsen hoitoon, niin uskon että siitä on hyötyä monessa tapauksessa jokaiselle osapuolelle. äiti saa antaa vauvalle sen ansaitseman huomion RAUHASSA, esikko pääsee leikkimään muiden kanssa (jopa minun 1,5v. tyttö nauttii silmin nähden muiden lasten seurasta!), kun esikko tulee kotio niin voidaan yhdessä hoitaa vauvaa...
mutta turhaa "eli":n yms. kirjotuksista myöskään noin suurta haloota tarvii nostaa...minä ainakin ymmärsin mitä hän hakee takaa ja jos ei ole itselle huonoa omaatuntoa hoitojärjestelyistä, niin tuskin ihan noin paljoa tarvii kilahtaa .
kyllä monesti (huom. ei todellakaan aina) annetaan liian helposti periksi, koska se on nyky-yhteiskunnassa normaalia "harrastaa" börnauttia tms. (ja ei millään pahalla...osa niistä on ihan vaan laiskuutta tai kettuilua työnantajalle...tiedän tapauksia). halutaan itse päästä helpommalla eikä kasetti kestä kasvatuksen asettamia paineita, joten "ongelma" lakaistaan pois tieltä (=lapsi hoitoon). tää ei sitten ole mitään yleistämistä, joten tuosta ei tarvii suuttua .
tuttuni halusi taas olla väkisin kotiäiti lasten tullessa 1,5v ikäerolla. sieltähän tulikin kaksoset! uhmaikäinen esikko on pistänyt kaksosten huomioimisen ja hellimisen todella vaikeaksi. nainen ei ole viimeiseen kolmeen vuoteen nukkunut kunnolla, koska vielä tänäkin päivänä reilu vuoden ikäiset kaksoset heräilevät monta kertaa yössä. sitkeä äiti vielä imetti lapsiaan 6kk. jolloin toisen lopetettua imemisen oli toisen vuoro... esikkoa taas ei päästä ikinä edes kehumaan, koska tekee pahojaan koko ajan. lopputuloksena loppuunpalanut kiukkuinen äiti joka raivoaa lapsilleen aina kun hänet näen tai puhun puhelimessa (aika usein siis). suurin osa huomioimisesta kaikille lapsille on jonkin asteista kiukkuilua. olisko tässä ehkä esikon hoito pelastanut tilanteen..!(?) en usko että itse olisin jaksanut tuollaista härdelliä ilman että esikko olisi mennyt hoitoon... ainakaan jos esikko olisi yhtä kova kiukkupussi kuin hänellä .
Nikotus - 23.09.2009 - 22:41
Monenmoista kommenttia näyttää tulleen.
No, katsotaan tässä vielä mihin ratkaisuun tässä itse vielä päädyn. Onhan tässä vielä miehen mielipidekin huomioitavana, mikä kyllä yleensä on samalla linjalla kuin itsellänikin. Mukava kuulla muidenkin kokemuksia ja ajatuksia!
Itse en lasta hoitoon olisi jättämässä VIRIKKEIDEN takia. Mitä se sana tarkalleen edes tarkoittaa? Itse ajattelen lähinnä, että lapsi saa myös ikäistänsä seuraa itselleen. Onko se sitten sitä "virikettä".
Kuten jo sanoin ensimmäisessä viestissä, sitä kavereiden seuraa voi saada myös kerhossa, jossa kävisin äitiysvapaalla. Mutta siellä olisi eri kaverit kuin nyt on hoidossa, vaikka kaipa niitä uusia tuttuja kerhosta sitten saisi.
Mustasukkaisuus kieltämäti on asia, jota myös pohdin. Tunteeko lapsi mustasukkaisuutta, jos hänet viedään hoitoon ja vauva jää kotiin äidin kanssa? Vai onko sillä merkitystä? Voihan lapsi olla mustasukkainen kotonakin, kun äiti on vauvassa koko ajan kiinni? Ehdottomasti haluan tietenkin huomioida esikoista yhtä lailla kuin tulevaa vauvaa! Ei esikoista mihinkään syrjään lykätä vauvan tieltä pois.
Itselläni on ollut ja on edelleen vaativa pikkusisko, jota väkisin omassa perheessäni on jouduttu huomioimaan enemmän ja eri tavoin kuin minua. En syytä siitä ketään, koska se on ollut näitä elämän pakkotilanteita, mutta itse tulen tekemään kaikkeni, että omat lapseni tulevat huomioiduksi jokaikinen yhtä lailla.
Varmaan tulen ottamaan asian kuitenkin varman päältä ja jos päädyn irtisanomaan hoitopaikan, irtisanon sen vasta vauvan syntymän jälkeen. Ensimmäinen synnytyskään ei mikään helppo ollut, joten katson miten toinen synnytys menee ja siitä selviää. Lähinnä tätä ajattelin ensimmäisen kuukauden rankkuudella.
Itse olen ajatellut tekeväni hoidon suhteen niin, miten minusta ja miehestä tuntuu parhaimmalta lapsen suhteen. Itseni suoraan sanottuna on viime aikoina yllättänyt se, miten hyvin tenava viihtyy hoidossa. Se on itseni saanut epäilemään, onko oikein ottaa lapsi kokonaan hoidosta pois. Lapsen/lapsien jälkeen ajattelen omaa jaksamistani - ja sen jälkeen miehen jaksamista...
Hoitopaikkojen vähyyteen ei mielestäni ole syypäitä lapsia hoitoon vievät vanhemmat vaan aivan muut tahot. Jos kerta on vaikeuksia saada lapsia hoitoon, eikö hoitopaikkoja pitäisi sitten lisätä? Eikä syyllistää vanhempia asiasta.
Kaikkiin kommentteihin en jaksa vastata. "Kirsin" kirjoitus oli kyllä mieleenpainuvin. Ikävän kohtelun olet saanut! Vieläpä hoitoalan "ammattilaisilta". Ihmeellistä syyllistämistä vieläpä lapsen kuullen!
Asiat eivät todellakaan aina ole mustavalkoisia ja ihmisten elämäntilanteet ja tarpeet ovat erilaisia.
noh - 24.09.2009 - 11:18
Toiset pärjää ja toiset ei. Paljolti siihen vaikuttaa se, millä asenteella ollaan liikkeellä. Jos ei kestä yhtään valvomista, niin voisi jättää lapset tekemättä, väistämättä ne valvottaa. Meillä 4 lasta enkä muista koska viimeksi olisin noin 7 vuoteen nukkunut yöni kunnolla, tai edes muutamalla herätyksellä. Mutta joskus palkkaan MLL:n hoitajan viemään lapset vaikka puistoon ja nukun tai lepään pari tuntia ja jo taas jaksaa vaikka viikon painaa. Se on niin yksilöllistä tuo, miten paljon epämukavuutta sietää, toiset vaan ei siedä ollenkaan, lasten tulo ei saisi mitenkään vaikuttaa, aina pitää vain olla pirteä ja hehkeä, toimia ja olla kuin lapsettomanakin. Mutta mikäs siinä, lapsethan saa pois tieltä tarhoihin ja voi olla "rauhassa" vaikka sen vauvan kanssa ja levätä. Ei tarvitse edes opetella normaalia elämää, aina on hoitajat joille työntää lapset kun oma into ja kekseliäisyys ei riitä.
Huhhuhhuu - 24.09.2009 - 13:01
Onpas piiiiiiiiiitkä ketju..
Ihana ap, kun taisit olla ainoa koko ketjussa joka ei provosoitunut noista kiihkoilijoista!
Ihan oikein, toimitte niin kuin ITSE lapsenne parhaaksi näette, sillä vain ja ainoastaan te tunnette lapsenne ja tiedätte mikä ratkaisu hänelle on paras. Ei kukaan vieras, ei edes 30 vuotta lastenhoitajana työskennellyt tunne lastanne paremmin kuin te, ja tiedä miten lapsi hoidossa viihtyy.
Se vaan on niin - 24.09.2009 - 15:50
Että monesti sitä ei toimitakaan niinkuin LAPSEN parhaaksi olisi, vaan juurikin niin, miten nyt äidin parhaaksi on. Ja äidin parhaaksi se monesti on niin, että lapsi pois jaloista hoitoon. Sitä perustellaan sitten vaikka millä. Pohjimmiltaanhan se ajatus on just se, että ÄIDILLE jää omaa aikaa, ei ne pienet lapset sitä aikaa ilman äitiä oikeasti tunnu tarvitsevan. Harva kehtaa myöntää, että asia on juurikin näin. Aina keksitään ne virikkeet ja kaverit, joita lapsi kiihkeästi kaipaa. Ja niitähän ei saa muualta kuin hoitopaikoista...
mä - 24.09.2009 - 18:25
kiva, kun teillä vaihtoehtoja eli viedäkö toinen lapsi päiväkotiin vai ei. Meillä ei aikanaan ollut, kun ainoata lastamme ei saatu päiväkotiin tai olisimme saaneet, mutta niin kauas, että aamuyöstä oltaisiin bussilla lasta sinne raahattu. Lopulta, kun vuosi jonotettiin, paikka saatiin läheltä. Vuoden teimme puolison kanssa vuorotyötä niin, että koko perhe oli koolla vain harvoin eli kun toinen tuli töistä niin toinen lähti. En ole katkera, mutta kuitenkin.
Miten äitini onnistui kotona maalla kasvattamaan kolme poikaa, jotka peräkkäin syntyivät ilman apua.
Lasten kasvatus on RANKKAA, mutta niinhän se on.
Kiitos Espoo ja Vantaa fiksusta päätöksestä.Kunpa Helsinki tulisi myös pian perässä. Täälläkin tilanne katastrofaalinen.
Darwinska - 24.09.2009 - 19:35
Meillä tytöt vajaa 6kk ja esikoinen 2 vuotta. Kotona ovat molemmat, enkä ole edes harkinnut esikon hoitoon laittamista. Jonossa päiväkotiin tosin on, mutta vuoden päähän kun täyttää 3 vuotta. Ja kuopuksenkin meinaan hoitaa kotona 3 vuotiaaksi, eli vanhempi tulee käymään alkuun tarhassa vain osa-aikaisesti.
Molemmat tytöt on todella helppoja ja rauhallisia - jos olisi vaikeampaa saattaisin olla töihin menossa jo aiemmin :-) Vaikka itse olen hoitanut lapset kotona, on tämä mielestäni täysin perhekohtainen päätös.
Tuohon virikkeiden vähäisyyteen kotihoidossa en usko; meillä käydään avoimessa päiväkodissa, kahvitellaan ja leikitään muiden äitiys-/hoitovapaalaisten kanssa, tehdään yhdessä ruokaa ja puutarhahommia, siivotaan, käydään kaupassa ja leikkipuistossa, kirjastossa, kylässä ja matkoilla. Tasapainoiselta ja sosiaaliselta tuo meidän esikko vaikuttaa.
Mutta kunnioitan ja ymmärrän täysin niitä, jotka haluavat hoitopaikan säilyttää tai hankkia. Turha tuomita taustoja ja ihmisiä tuntematta. Kiva olisi, jos minullekkaan ei tuota virikkeiden riittämättömyyttä kukaan toitottaisi...
VASTAA
VIESTIIN
