VASTAUKSET:
E82 - 15.12.2008 - 23:29
Mulla on vähän samoja ajatuksia, että välillä tuntuu että on velvollisuus muistaa. Toisaalta musta ei oo hyvä pitää lahjaa itsestään selvyytenä. Toisinaan sen saa, toisinaan ei. Mut kyllä mulle tuli viime jouluna vähän hassu olo, kun mun eno puolisoineen ei meitä muistanut mitenkään (kortin laittoivat) vaikka me ostettiin lahja. Ja mä kun väkipakolla ostan sen lahjan heille, kun heiltäkin on aina tullut jotain. Päätin, että tänä jouluna en osta. MUTTA: Ovat muistaneet tosi paljon meidän poikaa ja olivat tukena silloin, kun poika oli sairaalassa ja nyt vielä vietetään yhdessä joulua (mitä ei oo ennen tehty), joten ostin ihan pienet lahjat molemmille.
adeline - 15.12.2008 - 23:57
minusta on aivan ihana antaa lahjoja. itse ostan aina kaiken harkitusti ja mietin mistä lahjan saaja tykkää..
ilmeisesti mieheni sisko kokee tuollaista velvollisuutta, koska hänen on niin vastenmielistä muistaa meidän perhettä ja meidän lapsia. sieltä sitten tulee jarrusukkia minulle, makkaratikkua miehelle (täyttä pilipalia), kun itse ostan heille marimekkoa ja arabian astioita 
itse annan antamisen ilosta, mutta toinen ei. tekis mieli sanoa, että ei sun OIKEESTI TARVI muistaa jo ET HALUA. koska siltä se oikeesti tuntuu. ja kun vielä tiedän, että hän on niin sairaan pihi ihminen ja ei koskaan halua "omastaan" toisille mitään antaa. oikein ärsyttää.
tässä joku viikko sitten laittoi viestiä, että sovitaanko ettei nyt enää tarvi laittaa lahjoja, vastasin, että jouluna saa antaa lahjan kaikille kelle haluaa, ei sellaista voi sopia. sovittiin sitten, että laitetaan herkkukorit ja sen hän tekee niskoja nakellen, teki varsin hyvin sen selväksi
ei velvollisuudesta pidä muistaa ketään. minusta aivan hyvin voi antaa vain joulukortin, että "tässä kummipojalle kortti, voithan antaa kun tulevat käymään"
E82 - 16.12.2008 - 08:57
Mä taas kyllä haluisin ostaa esim. just mun enollekin, mutta kun heille ei osaa mitään ostaa. Heillä on niin kallis ja hienostunut maku, että jos joku lahja ei sovi heidän tyyliinsä, se lentää saman tien roskiin. Ja kurja sitten tuhlata rahojaan sellaseen. Itse voisin ostaa vähän kalliimpaakin, ei se siitä ole kiinni, mutta kun ei vaan osaa, niin lahjan ostaminen tuntuu velvollisuudelta.
allu - 16.12.2008 - 10:41
Mun kummitäti aikoinaan sanoi mun äidille suoraan, ettei aio lahjoja antaa sen jälkeen kun täytän 18v. Mun mielestä ihan oikein. Eikä kyllä äitinikään tuosta pahastunut. Kummitätskä on silti mun elämässä vielä mukana, vaikkei lahjoja ole muutamaan vuoteen tullutkaan 
Oli varmaan helpompi tuo asia äidillenikin sanoa, kun kertoi, että oli näin sopinut kaikkien kummilastensa osalta. Ei siitä voi pahastua
Mä veisin - 16.12.2008 - 10:43
esim. legopaketin ihan vinoilumielessä 
Aika pöljää jos kummipoikakaan ei muista edes suklaarasialla. Kai kortin lähettää?
ei viitsi nikillä - 16.12.2008 - 12:12
mun mielestä sä oot adeline vähän lapsellinen. jos miehen sisko kerran ehdottaa että ei osteta niin miksi se ei sitten sulle käy? jos kuitenkaan et halua saada niitä huonoja lahjoja. eikö se oo kaikille osapuolille paras vaihtoehto ettei niitä lahjoja tuossa tapauksessa hankita? kun sä annat muka antamisen ilosta MUTTA kuitenkin odotat toiselta samantasoisia lahjoja niin ei kuulosta ihan rehelliseltä.
me ainakin lopetettiin pakkoantaminen sisarustenkin kera. me ostetaan vain omille lapsille ja toisillemme ja kummilapsille. mitä ihmettä teemme kauheilla määrillä paketteja joista ei ole loppujen lopuksi kuin riesaa? rahat voi käyttää järkevämpäänkin kuin ostaa krääsää sukulaisille jotka eivät niitä tarvitse. emme muutenkaan ole materian perään, ostamme yleensäkin vain tarpeesta. eikä kellekään tule stressiä kun tietää että toinen ei oikeesti tarvi mitään ja silti on jotain vietävä.
Ihmettelen minäkin - 16.12.2008 - 12:56
Miksi pitää todistella varallisuuttaan (?) ostelemalla jotain Marimekkoa ja Arabian astioita.. Mä en ikäville ihmisille edes viitsi lahjoja ostella.
Ja jos toinen vielä pyytää ettei ostella lahjoja, niin miksi itse ostelet ja vedät herneet jos toinen ei osta ? Että ihan "Saitte sovittua että ostatte herkkukorit" Eli: Sinulle Ei Käy Että Jäät Ilman Lahjoja Oletpas jännittävä persoona.
adeline - 16.12.2008 - 13:13
no sitäpä just teille yritinkin selittää, että minä en odota velvollisuuspakettia takaisin, vaikka itse haluan muistaa lahjalla.
eihän lahjan antaminen velvoita toista antamaan takaisin, jos ei oikeasti halua tai ei kuulu heidän perheen tyyliin.
ei meidän naapurikaan anna meidän lapsille jouluna pakettia, vaikka heidän lapsille laitankin. se on minulle ihan ok juttu. minä en kaipaa niitä velvollisuuspaketteja. niistä huokuu ihan selvä sanoma. parempi olla antamatta silloin kokonaan. mut minä annan siitä huolimatta.
ymmärsitte aivan väärin mitä tarkoitan.
Vierailija - 16.12.2008 - 14:55
Minä kyllä ymmärsin sinua Adeline ja olen tavallaan samaa mieltä. Olisi hienoa, jos kukaan ei tuntisi itseään vaivaantuneeksi, jos saakin lahjan sellaiselta, jolle ei ole itse mitään antanut. Kuitenkaan tosielämässä ei usein käy niin. Minustakin on hieman harmillista saada paketti, jos en ole itse hoksannut toiselle mitään varata.
Minusta olisi asiallista kunnioittaa miehen siskon toivetta. Ihmisillä on erilaiset tavat ja ajatusmaailma ja jos hän suoraan pyysi tällaista järjestelyä, niin miksei siihen voisi suostua?
adeline - 16.12.2008 - 16:02
minulle vain ei tule joulumieli jos en muista pienellä lahjalla niitä, kenen kanssa aattoa vietän
se antaminen on niin ihanaa. nähdä lapsen ilme, kun saa jotain mistä hän juuri tykkää..
E82 - 16.12.2008 - 16:13
Mua muuten ärsyttää kun anoppi sano jo viime jouluna, että ei sitten osteta aikuisille lahjoja. No, kerroin kyllä siinä vaiheessa, että sopii mulle mutta tiedoksesi, että olen ostanut teille jo joululahjan ja aion sen myös antaa. No tulihan sieltä jotain käyttökelvotonta vaatetta ym. mitkä meni suoraan uffille. Mutta pointti on täs nyt se, että hän sanoo näin, ettei osteta aikuisille, ja kuitenkin kehtaa meiltä pyytää omalle 9v iltatähdelle yli 100 euron lahjaa. Haloo!!! Käytä ne meidän lahjarahat vaikka siihen, jos tyttö sitä oikeesti tarvii. Oli joku ratsastukseen liittyvä väline. Katoin kaupasta, mitä maksaa ja ilmoitin saman tien, että ei muuten olla ostamassa. Ei mekään nyt missään rahassa kieritä, että ostettais tosta vaan jotain noin kalliita juttua. Hiukan harkintakykyä toivois joskus....
*S* - 16.12.2008 - 19:51
Löytypä just sopivasti tällanen ketju, mua nimittäin ottaa päähän just se ihan turha lahojen vaihtelu esim. kummipojan ja kummitytön sisaruksille lahjan ostaminen tasan siitä syystä että "nekin ostaa meidän lapsille"..
Meinaan tehdä hyvissä ajoin ensvuonna sopimuksen kaikkien -velvollisuuspaketinvaihtokamujen- kanssa ettei enää ostella ... Jäis sitte omalle perheelle vyöt vähän löysemmälle, pienet on tulot muutenkin
Aikuisten kesken ei lahjoja vaihdella, vanhemmat ja lapsettomat sisarukset on poikkeus.
E82 - 16.12.2008 - 21:24
Me ei kyllä kummipojan veljelle osteta ikinä lahjaa. Ei edes namipussia viedä, jos kummipojalla vaikka synttärit. Monilla on ilmeisesti sellainen tapa, mut mä en sitä ymmärrä.
VASTAA
VIESTIIN
